Romaniassa ja Balkanilla pusketaan pitkää työviikkoa –pitäisikö niin tehdä myös Suomessa?
Palkansaajien työtuntien trendi on ylipäätään laskeva. Sitä selittää ainakin se, että Suomessa moni työskentelee nykyään palvelualalla, jossa keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin esimerkiksi rakentamisalalla tai teollisuudessa. Kuvituskuva. Kuva: Ville Maali
Lue tiivistelmä
Tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen korostaa tuottavuuden parantamista, ei työtuntien lisäämistä.
Suomen viikkotyöaika on EU-vertailussa samalla tasolla kuin muissakin Länsi-Euroopan ja Pohjoismaiden maissa.
Pitkät viikkotyöajat ovat puolestaan tyypillisiä esimerkiksi Romaniassa, Kyproksella ja Bulgariassa.
Elinkeinoelämän keskusliiton väistyvä toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjät ovat viime aikoina esittäneet työajan pidentämistä.
Työtuntien kasvattaminen ei tällä hetkellä saa kannatusta tutkijalta, vaikka toiveita työajan lisäämisestä on viime aikoina jälleen esitetty julkisuudessa.
– Enemmänkin pitäisi katsoa sitä, mitä niillä työtunneilla saadaan aikaan. Eli tärkeämpi kysymys on se, että onko työ tuottavaa, sanoo tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät väläytti työajan pidentämistä hallituksen kehysriihen alla. Arkipyhien tarkastelua toivoi HS:n haastattelussa myös Elinkeinoelämän keskusliiton väistyvä toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Yleisesti ottaen ”emme työajan vertailussa kauhean hyvin pärjää kilpailijamaille”, väitti Häkämies lehdelle.
Väite ei Kauhasen mukaan pidä paikkaansa, ellei Suomen kilpailijamailla tarkoiteta Romanian kaltaisia Itä-Euroopan maita.
– Kansainvälisessä EU-vertailussa Suomessa tehdään keskimäärin samanlaista säännöllistä viikkotyöaikaa kuin muuallakin. Olemme osa länsieurooppalaista ja pohjoismaista maaryhmää, sanoo Kauhanen.
– Kyse on toki siitä, miten me haluamme asemoitua.
EU:n tilastotoimisto Eurostatin luvuista näkee, että Suomessa palkansaajat tekevät päätyössään töitä keskimäärin 36 tuntia viikossa.
Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain hieman tätä korkeampi, keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.
– Länsi-Euroopan maat ja muut Pohjoismaat ovat lähempänä Suomen tilannetta. Itä-Euroopan tai Etelä-Euroopan maat ovat puolestaan siellä toisessa päässä, sanoo Kauhanen.
Lyhintä viikkoa tehdään Hollannissa, Tanskassa ja Saksassa.
Pitkät viikkotyöajat ovat puolestaan tyypillisiä esimerkiksi Romaniassa, Kyproksella ja Bulgariassa.
Jos mukaan otetaan muitakin kuin EU-maita, pitkää viikkoa tehdään myös Balkanin suunnalla Turkissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Serbiassa.
Trendi palkansaajien työtunneissa on ylipäätään laskeva.
– Jos tämä osa-aikaistuminen jatkuu ja palvelualojen osuus kasvaa, en näe, että tämä trendi olisi lähdössä nousuun, arvelee Kauhanen.
Kehityksen taustalla on Kauhasen mukaan ainakin Suomen työmarkkinoiden rakenne.
– Työllisyyden rakenne on muuttunut palveluvaltaisemmaksi. Palvelualoilla tehdään enemmän osa-aikatyötä ja keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin esimerkiksi rakentamisalalla tai teollisuudessa.
Palvelualoilla tarkoitetaan yksityisen sektorin puolella vaikkapa vähittäiskauppaa, hotelli- ja ravintola-alaa sekä kiinteistöpalvelualaa. Julkisella puolella esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluvat palvelusektoriin.
– Vuonna 2023 työllisistä 76 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Naisten kohdalla osuus oli lähes 90 prosenttia.
Naisten työnteko selittää myös maiden välisiä eroja.
– Suomessa palkansaajista yli puolet on naisia. Koska naiset tekevät keskimäärin lyhyempää työaikaa, se näkyy myös tilastoissa.
Näissä tilastoissa ei kuitenkaan näy se, että osa ihmisistä tekee päätyönsä lisäksi sivutöitä.
– Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 5,3 prosenttia työllisistä teki useampaa työtä samanaikaisesti vuonna 2024. Osuus on myös kasvanut, muistuttaa Kauhanen.
Motiivina voi olla taloudellinen pakko. Toisaalta osa saattaa Kauhasen mukaan tehdä useampaa työtä sen takia, että he pitävät sitä muulla tavalla palkitsevana tai osaamista laajentavana.
Pitäisikö työtunteja pyrkiä kasvattamaan?
Nyt ongelmana on se, että töitä ei ole tarpeeksi tarjolla siitä kiinnostuneille. Työttömyysaste on noussut yli 10 prosentin.
– Ehkä se työaikojen kasvattaminen ei tähän olisi ratkaisu, sanoo Kauhanen ja sanoo korostavansa mieluummin ”laadullista puolta”.
Hänen mielestään työtuntien kasvattamisen sijaan pitäisi panostaa enemmän keinoihin, joilla tuottavuutta voidaan parantaa.