- Iranin sodan seuraukset uhkaavat ajaa kymmeniä miljoonia ihmisiä lisää akuuttiin nälkään, varoittaa YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP.
- Tilanteen kärjistymisen syynä on Hormuzinsalmen sulku, joka sotkee kuljetuksia ja on nostanut öljyn hintaa.
- Akuutti kriisi iskee pahiten Itä-Afrikan maihin, joissa on kuivuutta ja konflikteja. Esimerkiksi Somaliassa ja Sudanissa ruoan hinta on noussut paikoin tuntuvasti.
- Samaan aikaan avustuskuljetukset viivästyvät, eikä ruoka-apu pääse perille ajoissa.
Iranin sodan seuraukset voivat ajaa nopeasti miljoonia ihmisiä lisää nälkäkriisiin, varoittaa YK:n ruoka-avusta vastaava järjestö.
– Jos kriisi jatkuu kesäkuulle ja öljyn hinta pysyy korkeana, jopa 45 miljoonaa ihmistä lisää voi ajautua akuuttiin nälkään, sanoo Susanna Sandström Ylen videohaastattelussa.
Suomalainen Sandström on YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n johtava ekonomisti. Hän on työskennellyt pitkään Itä-Afrikassa.
Tällä hetkellä vähintään noin 270 miljoonaa ihmistä elää WFP:n mukaan ilman ruokaturvaa eli akuutissa nälässä. Tilanteeseen joutuminen voi tarkoittaa, että ihminen on pystynyt ennen hankkimaan jonkin verran ruokaa, mutta nyt varaa on vain vähään tai ei mihinkään.
Akuutista nälästä kärsivien määrä voi nousta tänä vuonna korkeammalle kuin koskaan aiemmin, WFP varoittaa.
Avaa kuvien katselu
Somalia on yksi maista, joissa Iranin sodan vaikutukset iskevät ruokaturvaan. Kuva on otettu Mogadishussa 5. toukukuuta. Kuva: Abuukar Mohamed Muhidin / ReutersKriisi iskee pahiten Itä-Afrikkaan
Ruokakriisin kärjistymisen syynä on Hormuzinsalmen sulku. Iranin edustalla sijaitseva salmi on maailman lannoitteiden ja energian kuljetuksille keskeinen merireitti.
Liikenne salmessa keskeytyi, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin helmikuun lopussa. Kriisi sotkee polttoaineiden ja lannoitteiden kuljetusta ja tuotantoa.
Lannoitepulan merkitys nähdään maailmalla viiveellä. Ruokaturvan ongelmat käyvät ilmi noin 6–9 kuukautta kylvökauden jälkeen, jos sato epäonnistuu, Sandström sanoo.
Akuutti kriisi iskee kuitenkin jo nyt Afrikkaan. Pahin tilanne on niissä Itä-Afrikan maissa, joissa on jo entuudestaan monia ongelmia.
Yksi näistä maista on Somalia.
Videon alun kuvat Somaliasta ovat Mogadishusta huhtikuulta 2026. Viimeiset kuvat ovat helmikuulta 2026.
– Kuivuus on vaikuttanut satoon, ja turvallisuustilanne on huono. Ihmiset joutuvat lähtemään pois kotiseuduiltaan, ja se heikentää heidän ruokaturvaansa, Sandström kuvaa Somalian tilannetta ennen Iranin sotaa.
Ruoka kallistuu paikallisesti, vaikka ei vielä globaalisti
Somaliassa ja myös esimerkiksi Sudanissa ruoan hinta on noussut nopeasti paikallisella tasolla.
Näin on käynyt siitä huolimatta, että ruoan maailmanmarkkinahinnoissa ei toistaiseksi näy isoa piikkiä, toisin kuin öljyn ja lannoitteiden hinnassa.
Aiemmin 2020-luvulla myös ruoan maailmanmarkkinahinta on noussut eri kriisien aikana.
Grafiikka näyttää muutokset koronapandemian aikana ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan:
Somaliassa ruoan hinta on kuitenkin jo noussut joillain alueilla jopa 70 prosenttia, WFP sanoo. Esimerkiksi ruoanlaittoon tarvittava kasviöljy on kallistunut.
Polttoaine on kallistunut Somaliassa paikoin jopa 150 prosenttia. Se nostaa ruoan jakelukustannukset pilviin.
Somalia on sekä polttoaineen että viljan suhteen lähes täysin riippuvainen tuonnista. Myös Sudan tuo noin 80 prosenttia vehnästään ulkomailta.
Suurimpia kärsijöitä ovat nyt syrjäseutujen asukkaat ja kaikki, jotka ovat riippuvaisia markkinoista, koska eivät pysty itse tuottamaan ruokaansa, Sandström sanoo.
– Ylipäänsä tämä iskee ihmisiin, jotka käyttivät jo valmiiksi tuloistaan suuren osan ruokaan. Silloin pienikin hinnannousu vaikuttaa todella paljon.
Perhe voi joutua myymään toimeentulolle välttämättömiä kotieläimiään tai ottamaan lapset pois koulusta, jotta saisi jotain syötävää.
Avaa kuvien katselu
Myös maatalouden kastelujärjestelmät tarvitsevat polttoainetta. Kuvassa maan sisäiseksi pakolaiseksi joutunut Unay Mohamed Ahmed työskentelee Dolowissa, Somaliassa tammikuussa 2024. Kuva: Daniel Irungu / EPA
WFP sanoi viime viikolla, että Somalia on syvenevän nälkäkriisin takia lähellä katastrofia. Järjestön mukaan nyt lähes joka kolmas ihminen Somaliassa kärsii akuutista nälästä. Yhteensä heitä on melkein kuusi miljoonaa.
Lähes kaksi miljoonaa lasta kärsii Somaliassa akuutista aliravitsemuksesta, WFP sanoo.
Ruoka-apu ei tule perille ajoissa
Tilannetta pahentaa se, että Iranin sota sotkee myös avustuskuljetuksia. Humanitaarisen avun toimitusajat ovat pidentyneet, eikä ruoka tule perille ajoissa.
Avaa kuvien katselu
Naiset valmistivat ruokaa avustusjakelua varten Omdurmanissa, Sudanissa huhtikuussa 2026. Kuva: Khaled Desouki / AFP
Sisällissodan repimässä Sudanissa kärsitään useilla alueilla jo suoranaisesta nälänhädästä. Iranin sodan takia Sudaniin pyrkivät avustuslaivat joutuvat nyt tekemään valtavan koukkauksen.
Laivojen pitää päästä Port Sudanin satamaan Punaisellemerelle, mutta ne välttävät nyt kulkua kapean Bab el-Mandebin salmen kautta. Salmen toisella rannalla sijaitsee Jemen, jossa Iranin tukemat huthikapinalliset ovat uhanneet meriliikennettä.
Kartta näyttää sijainnit:
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator
Esimerkiksi Aasiasta tulevat avustuslaivat eivät siksi mene suorinta reittiä Port Sudaniin, vaan kiertävät Afrikan ja tulevat Punaisellemerelle Suezin kanavan kautta, Sandström selittää.
– Toimitusajat ovat kasvaneet joissakin tapauksissa 30–50 päivää, ja avun kustannukset ovat nousseet 15–30 prosenttia, hän sanoo.
Avustusjärjestöjen rahapula pahentaa tilannetta
Samaan aikaan kansainvälistä apua on leikattu roimasti. Tämä vaikuttaa suoraan nälän partaalla elävien ihmisten määrään, koska järjestöt eivät pysty avustamaan niin paljon kuin ennen, Sandström sanoo.
Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto on ajanut alas perinteistä ulkomaanapua, ja myös monet muut maat kuten Suomi ovat leikanneet kehitysyhteistyöstä.
Viime vuonna kansainvälinen kehitysrahoitus putosi historiallisen paljon, noin 23 prosenttia, kertoo OECD-järjestön alustava tilasto.
WFP arvioi alustavasti, että pelkästään Iranin sodan takia nousseiden kustannusten takia se pystyy auttamaan tänä vuonna 1,5:tä miljoonaa ihmistä vähemmän kuin viime vuonna. Jos kriisi jatkuu, noin yhdeksän miljoonaa ihmistä jää ilman humanitaarista apua pelkästään kustannusten nousun takia.
Avaa kuvien katselu
WFP:n johtava ekonomisti Susanna Sandström. Kuva: Susanna Sandström
Rahoitusleikkausten takia WFP:llä on myös vaikeuksia kerätä nälästä riittävästi tietoa, Sandström sanoo.
Esimerkiksi järjestön arvio ruokaturvan puutteessa elävien määrästä globaalisti on nyt alempi kuin vielä alkuvuonna.
Pudotus johtuu Sandströmin mukaan siitä, että WFP ei saa enää tarpeeksi dataa. Nälän partaalla olevien määrä ei kuitenkaan maailmassa laske, vaan kasvaa.