Norpan suojelijat ilahtuvat, vaikka heinäkuun verkkokalastuskieltoa ei tulekaan, arvioi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Avaa kuvien katselu
Saimaannorpilla on käynnissä karvanvaihtokausi, jolloin niitä voi näkyä kivillä köllöttelemässä. Kuva: Jouni Koskela
13.5. 13:39•Päivitetty 13.5. 16:13
- Hallitus päätti uusista kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Verkkokalastus kielletään 15. toukokuuta alkaen kesäkuun loppuun.
- Kieltoa voidaan tulevina vuosina jatkaa heinäkuulle, jos norppakannan kasvu hidastuu.
- Luonnonsuojelijat ovat pettyneitä, koska heinäkuu on norpille vaarallisin kuukausi pyydyskuolemien takia.
Saimaannorppa sai keskiviikkona valtioneuvostosta kaivattuja uutisia. Hallitus päätti Saimaan uusista kalastusrajoituksista, joilla pyritään suojelemaan erittäin uhanalaista lajia.
Verkkokalastuskielto astuu voimaan perjantaina 15. toukokuuta ja jatkuu kesäkuun loppuun. Verkkokalastusasetus on voimassa huhtikuuhun 2031 asti.
Kielto voi kuitenkin jatkua tulevina vuosina heinäkuulle, jos saimaannorppakanta ei kasva toivotusti. Norppakannan kasvua tarkastellaan viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla laskettuna.
Jos saimaannorppakannan kasvu jää alle 4 prosentin, verkkokalastuskielto jatkuu 15. heinäkuuta asti. Jos tilanne toistuu, verkkokalastuskielto on voimassa heinäkuun loppuun.
Ministeri tyytyväinen ratkaisuun
Kun edellinen kalastuskielto raukesi huhtikuun puolivälissä, saimaannorppa oli kuukauden ajan lainsuojaton. WWF tiedotti löytäneensä kalastusverkkoja saimaannorpan alueelta viikko sen jälkeen, kun sopimus loppui.
Kalastuskieltosopimuksen uusiminen viivästyi erimielisyyksien takia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) vaati Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuulle, mutta maa- ja metsätalousministeriö lähetti lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, joka käsitteli vain rajoitusten alueellista laajennusta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on tyytyväinen hallituksen päätökseen. Essayahin mielestä ratkaisu korostaa paikallisten ihmisten roolia norpan suojelussa.
Avaa kuvien katselu
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistuttaa, että norppakanta on kasvanut rajoitusten aikana. Kuva: Susanna Pesonen / Yle
– Varmasti ne, jotka odottivat heinäkuun verkkokalastuskieltoa, pettyvät. Mutta ne tahot, jotka haluavat suojella norppaa, ymmärtävät, miten hyvin tämä asetus on nyt tehty, Essayah toteaa.
Essayahin mukaan ratkaisu ei tuo automaattisesti uusia rajoituksia, jos norppakanta jatkaa kasvuaan nykyiseen tapaan. Samalla voidaan säilyttää rauha paikallisten asukkaiden ja Saimaan osakaskuntien kanssa.
Essayahin mukaan viiden vuoden liukuva keskiarvo tasoittaa saimaannorppakannan heilahtelua.
Heinäkuun rajoituksen voimaantulo edellyttäisi hänen mukaansa useita erittäin huonoja tai jopa nollakasvuvuosia peräkkäin.
– Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Norppakanta on kasvanut suotuisasti, mutta joskus on nollakasvun vuosia, Essayah toteaa.
Laajennukset positiivinen asia
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila pitää positiivisena asiana, että asetusaluetta on laajennettu norpan pesinnän tahdissa.
– Harmillista sen sijaan on, että verkkokielto loppuu edelleen kesäkuun jälkeen, vaikka heinäkuu on saimaannorpalle vaarallisin kuukausi pyydyskuolleisuuden osalta.
Avaa kuvien katselu
WWF löysi huhtikuussa Saimaan eteläosasta pyydyksen, jota ei verkkokalastuskiellon aikana saa käyttää. Pyydys löytyi viikko sen jälkeen, kun sopimus päättyi. Kuva: Ismo Marttinen
Kulunut vuosi on ollut saimaannorpalle synkkä. Pyydyksiin on kuollut tiettävästi kuusi norppaa. Verkkoihin sotkeutumisen riski on heinäkuussa korkealla etenkin alle kahden vuoden ikäisten norppien kohdalla.
Auttilan mielestä tärkeää on, että kieltoa voidaan laajentaa heinäkuulle jo asetuskauden aikana.
Auttilan tietoon ei ole tullut, että norpan eniten suosimilla alueilla Savonlinnassa olisi käytetty verkkoja entisen sopimuksen päätyttyä.
– Näyttää siltä, että paikalliset kalastajat ovat sitoutuneita näihin kalastusrajoituksiin.