Maalis–toukokuun jaksosta on muodostumassa Suomen mittaushistorian lämpimin, mikäli toukokuu ei tuo mukanaan merkittäviä kylmänpurkauksia.
Kuvassa liikenteen nostattamaa katupölyä. Kuvituskuva. Jaakko Stenroos/AOP
Kuluva kevät on ollut Suomessa poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen, ja korkeapainevoittoinen sää näyttää saavan jatkoa myös loppukuussa, kertoo Forecan sääblogi.
Ennusteissa on yhä vahvemmin merkkejä niin sanotun sulkukorkeapaineen muodostumisesta, mikä voisi pitää sään pitkään paikallaan ja estää sadealueiden etenemisen Suomeen.
Säämallit viittaavat siihen, että laaja korkeapainealue voi muodostua joko Skandinavian ylle tai Pohjois-Atlantille. Sijainnista riippuu ratkaisevasti se, jatkuuko Suomessa kuiva ja lämmin jakso vai pääseekö maahan ajoittaisia sateita lännestä. Ennusteen epävarmuus on yhä suuri, mutta todennäköisyys korkeapainevoittoiselle säälle on kasvanut toukokuun loppua kohti.
Kuiva jakso on jo jättänyt jälkensä sademääriin ja vesistöihin. Monin paikoin eteläisessä ja itäisessä Suomessa sademäärät ovat jääneet selvästi keskimääräistä pienemmiksi, ja useilla alueilla alkuvuosi on ollut jopa harvinaisen vähäsateinen.
Alkuvuosi on edellisen kerran ollut havaintoasemilla yhtä kuiva tai kuivempi vuonna 1980.
Kuivuus näkyy myös matalina vedenpintoina sekä lisääntyneenä katupölynä ja heikkona ilmanlaatuna keväisin.
Säätilanne näkyy myös lämpötiloissa: eteläisessä Suomessa vuorokauden keskilämpötila on paikoin ylittänyt jo 10 asteen rajan, mikä tarkoittaa termisen kesän alkua tai sen välitöntä lähestymistä.
Maan eteläosassa kesä on tilastollisesti jo käsillä, ja keski- sekä pohjoisosissa siirtymä kesään voi tapahtua tavanomaista aikaisemmin, mikäli lämmin korkeapaine jatkuu.
Jos sulkukorkeapaine toteutuu ennustetusti, Suomi voi ajautua pidempään helteiseen ja kuivaan jaksoon, jossa lämpötilat pysyttelevät korkeina ja sateet jäävät vähäisiksi. Toisaalta korkeapaineen sijainti ratkaisee lopulta sen, saadaanko Suomeen ajoittaisia sateita vai jatkuuko poikkeuksellisen vakaa ja kuiva sää.
Pitkän hellejakson tuovasta sulkukorkeapaineesta on käytetty myös Iltalehden keksimää nimitystä käristyskupoli.
