Suhdeluku on mittaushistorian pohjilla, pankista kerrotaan IS:lle.
Suomen asuntomarkkinassa on eletty surkeita aikoja jo pitkään. Asuntomarkkinan heikkous heijastuu voimakkaasti koko talouteen, koska uudisrakentamista on niin paljon.
Ongelma näkyy toisaalta niinkin päin, että asuntojen hinnat suhteessa ansiotuloihin eivät ole koskaan olleet yhtä matalat kuin nyt. Pelkästään asuntojen myyntihinnoilla mitattuna suomalainen maksaa siis asumisestaan vähemmän kuin koskaan aiemmin.
– Suomessa asunnot ovat keskimäärin 20 prosenttia edullisempia kuin vuonna 2021, Ruotsissa noin 16 prosenttia ja Norjassa ja Tanskassa hieman alle 10 prosenttia, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoittaa pankin keskiviikkona julkaisemassa asuntomarkkinakatsauksessa.
– Suhdeluku on mittaushistorian pohjilla. Siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, hän sanoo IS:lle.
Ennen koronnousun alkua neljä vuotta sitten asuntojen hinnat nousivat kasvukeskuksissa ja muualla laskivat. Suhdeluku pysyi näin vakaana.
– Kun korot lähtivät nousuun, hinnat kääntyivät kaikkialla laskuun, myös pääkaupunkiseudulla. Nyt sielläkin suhdeluku on laskenut.
Asuntojen hinnat ovat jo laskeneet merkittävästi, mikä on madaltanut ostokynnystä. Palkansaajien ostovoima on parantunut, ja korkotaso laskenut huipulta. Toistaiseksi asuntokauppa ei silti ole piristynyt.
Yksittäisiä vanhoja kerrostaloasuntoja myydään pääkaupunkiseudullakin jopa pilkkahintaan, mutta halpa ostohinta voi hämätä.
– Tärkeä, jollei jopa tärkeämpi kuin asunnon kunto on taloyhtiön kunto, Collin muistuttaa.
Lue lisää: Asuntokaupan synkkä vire jatkui – ostajille tilanne ”houkuttelevin vuosikymmeniin”
Omituisen halpojen asuntojen takana on usein remonttivelkaa, joko jo vastikkeissa olevaa tai tulevia linjasaneerauksia tai muita isoja korjauksia. Nämä voivat vaikkapa kaksinkertaistaa neliöhinnan ja vastikkeet nopeasti.
Tärkeämpi mittari ovat asumismenot, joihin saisi yleisen ohjeen mukaan mennä enintään 30–40 prosenttia kuukausittaisista nettotuloista, olipa vuokralla tai omistusasuja. Suurissa kaupungeissa asumismenot helposti nousevat suurempaan osaan kuin pienillä paikkakunnilla.
Pakollisia menoja ovat sähkö, vesi, nettiyhteys ja kotivakuutus. Lisäksi omistusasuja maksaa usein asuntolainaa, hoitovastiketta, mahdollisesti yhtiölainan rahoitusvastiketta ja tonttivuokraa.
Aktian mukaan asuntojen nimelliset hinnat nousevat jo Norjassa ja Tanskassa, mutta suhteessa tuloihin heikommin, koska näissä maissa tulot ovat kasvaneet voimakkaasti. Ruotsissa suhdeluku on yhä Suomen tapaan matalalla, mutta näin se oli myös 2000-luvulla.
Aktia toteaa, että Suomen asuntomarkkinan pitkittynyttä alakuloa ei voi panna vain korkojen nousun piikkiin.
– Kehitystämme selittävät myös Pohjoismaiden hitain väestönkasvu ja heikoin talouskasvu sekä poikkeuksellisen vilkas asuntorakentaminen ennen korkojen nousua.