Aku Nikkola arvioi (HS 10.5.), että tekoäly voi tuoda juridisen avun yhä useamman ulottuville. Se on oikeusturvan ja ihmisten kannalta erinomainen asia, mutta julkisessa keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että tekoäly laskee kynnystä riidellä. Juristien määrän arvioidaan romahtavan, mutta väitän, että tarve jopa kasvaa, ellei lainsäädäntö sopeudu kulttuurimuutokseen.
Ennen moni reklamaatio, kantelu tai valitus jäi tekemättä, koska niiden laatiminen oli vaikeaa. Nyt kuka tahansa voi velvoittaa yrityksen tai viranomaisen reagoimaan protestiin. Tekstissä voi olla perää, mutta kielimallit tapaavat myötäillä käyttäjänsä kantaa ja tehdä kärpäsistä härkäsiä.
Julkisella sektorilla tämän väitetään näkyvän jo. Viranomainen ei voi sivuuttaa yhteydenottoa siksi, että se vaikuttaa tekoälyn laatimalta. Hetken mielijohde voi muuttua monelle tuntien työksi, koska selvittelyä ja koordinointia vaativiin asioihin ei voi vastata suoraan tekoälyllä.
Sama rasitus kohdistuu yrityksiin. Aiheettomat reklamaatiot, pitkät vaatimuskirjeet ja tekoälyn muotoilemat korvausvaatimukset vievät aikaa. Väitetty virhe tai vahinko voidaan esittää esimerkiksi tekoälyllä luodulla kuvalla, jonka aitoutta yrityksen on selvitettävä.
Valittamisoikeutta ei pidä vähätellä, mutta jos järjestelmä täyttyy pätevän näköisistä mutta perusteettomista vaatimuksista, kärsivät etenkin ne, joiden asia edellyttää nopeaa käsittelyä. Onko oikein ja kohtuullista, että kuka tahansa voi perusteettomasti aiheuttaa tuhansien eurojen kulut yrityksille ja viranomaisille?
Niku Hinkka
juristi, Tampere
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.