Tänään12:00
Suomen suurin sähkönkäyttäjä, teräsyhtiö Outokumpu ei ole toistaiseksi juuri kärsinyt Lähi-idän kriisistä, sanoi toimitusjohtaja Kati ter Horst Talousaamun lähetyksessä keskiviikkona.
”Kuljetuskustannuksissa on nousua ja se varmasti jatkuu myös toiselle kvartaalille. Outokumpua auttaa se, että olemme aika hyvin suojanneet itsemme energian hinnalta”, hän ynnäili.
Suurin osa Outokummun energiantarpeesta on vähähiilistä sähköä.
”Toimitusketjut ovat aika vahvat, energiatilanne on vahva. Mutta toki jos tilanne pitkittyy, se vaikuttaa kasvunäkymiin, asiakkaisiin ja todennäköisesti myös meidän tuotteiden kysyntään.”
Ter Horst toisti lähetyksessä huolensa siitä, että tulevat sähkösyöpöt datakeskusinvestoinnit luovat varjoa Suomessa putkessa oleville teollisuusinvestoinneille.
”Olisi tärkeää, että Suomessa käytäisiin avointa ja faktapohjaista keskustelua siitä, miltä Suomen sähköjärjestelmä näyttää pitemmällä näkymällä. Kyse on siitä, mikä on teollisuuden sähkön hinta 20 vuoden kuluttua, meidän pitää nähdä se investointiympäristö.”
Ter Horst huomautti, että teollisuus ei voi elää vain tuulivoimalla. Datakeskuksillakaan ei ole kovin paljon joustoa.
”Mehän olemme edelleen Suomen suurin sähkönkäyttäjä, noin neljä prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Mutta joku toinen iso teräs- tai alumiinitehdas tulisi olemaan vielä paljon isompi sähkönkäyttäjä.”
Lähtisikö Outokumpu vielä investoimaan energiaan?
Voiko Outokummulta jäädä investointeja tekemättä Suomessa sen takia, että sähkön hinta kehittyisi epäsuotuisasti?
”Sitä täytyy katsoa kun mennään eteenpäin. Kysymys on koko investointiympäristöstä ja sitä verrataan aina mahdollisuuksiin muissa maissa.”
Haastattelussa todettiin myös, että maan hallituksen viimeaikaiset päätökset kaivosverosta, kaivosten sähköveroluokasta sekä sähköistämistuen poistosta kasvattavat teräsyhtiö Outokummun kustannuksia selvästi.
Ter Horst sanoi, että suomalaisten tuottajien ja käyttäjien välille viritellään nyt keskustelua energian riittävyydestä tulevaisuudessa.
Olisiko Outokumpu itse valmis lähtemään mukaan energiainvestointeihin?
Tähän ter Horstilla oli suora vastaus.
”Outokumpu ei ole valmis lähtemään mukaan energiainvestointeihin. Siinä on yksinkertaisesti se syy, että se ei ole meidän kompetenssia.”
Outokumpu tosin etsii kumppania, joka rakentaisi pienydinvoimalan lähelle yhtiön Tornion terästehdasta.
Hankala ydinvoimamuisto
Outokummulla on epäilemättä hankalat muistot ydinvoimahankkeista.
Yhtiö oli alusta pitäen vahvasti mukana Fennovoiman pohjoisessa ydinvoimahankkeessa, jonka laitostoimittajaksi vaihtui kesken matkaa Venäjän valtion Rosatom.
Projekti oli vaakalaudalla, sillä Suomen hallitus edellytti Rosatomin mukaantulon myötä hankkeeseen vahvempaa suomalaisomistusta. Sellaista ei tahtonut löytyä, sillä myös sähkön hintanäkymät epäilyttivät elinkeinoelämää. Asia kiristi jo Suomen ja Venäjän välejä, kunnes muutama suomalaisyritys pelasti hankkeen vuonna 2015.
Outokumpu lupasi tässä yhteydessä kasvattaa omistustaan ydinvoimalasta noin 14 prosenttiin Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
Samassa yhteydessä Fortumille lupailtiin Venäjältä vesivoimaloita vastineeksi sen Fennovoima-investoinneista, mutta näitä ei koskaan kuulunut.
Koko Fennovoiman hanke kaatui pian sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sen jälkeen osapuolet ovat käyneet sotkuista oikeustaistelua. Outokumpu alaskirjasi sijoituksensa nollaan jo vuonna 2021.
Katso koko haastattelu ja Talousaamun lähetys tästä: