Heikki Mulari

Poliittisia pikavoittoja Pekingissä metsästävä Donald Trump sivuuttaa Kiinan kovat Taiwan-varoitukset saadakseen tuloksia taloudessa ja Iranin sodassa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.

Tänään klo 16:28

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat Pekingissä 14. toukokuuta. ZumaWire / MVPHOTOS

Lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen Kiinaan matkustanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui neuvottelupöytään selvästi heikentyneenä.

Iranin sota ja sen laukaisema öljyn maailmanmarkkinahinnan ja polttoaineiden hintojen nousu sekä marraskuussa odottavat välivaalit näyttävät pakottavan Trumpin etsimään diplomaattisia sekä kaupallisia pikavoittoja.

Kiinan Xi Jinping tietää sen.

Heti neuvottelujen alkajaisiksi Xi nosti esiin Taiwanin aseman tärkeimpänä kysymyksenä maiden välillä. Kommunistinen Kiina pitää demokraattista Taiwania itselleen kuuluvana kapinoivana maakuntana.

– Jos sitä käsitellään väärin, kaksi kansakuntaa voi törmätä tai jopa joutua konfliktiin, mikä työntää koko Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen erittäin vaaralliseen tilanteeseen, Xi sanoi.

Trump on puolestaan toistaiseksi pitänyt kiinni Yhdysvaltain Taiwan-linjasta, joka perustuu strategiseen epäselvyyteen. Ajatuksena on, että Washington ei kerro suoraan, puolustaisiko se Taiwania Kiinan hyökätessä.

Trump on kuitenkin vihjannut, ettei Yhdysvallat välttämättä rientäisi Taiwanin apuun ilman taloudellista vastinetta.

Valkoisen talon yhteenvedossa presidenttien tapaamisesta saarivaltiota ei mainittu laisinkaan.

Sen sijaan Yhdysvallat korosti neuvottelujen antia kauppa- ja taloussuhteissa sekä Iranin sodan ja Hormuzinsalmen tilanteen ratkomisessa.

Trumpin ja Xin neuvottelujen suurimmiksi kiistakysymyksiksi arvioitiin etukäteen niin sanotut neljä T:tä: Teheran eli Iranin sota, teknologia, tullit ja Taiwan.

Kiina haluaa eroon talouttaan kuristavista tulleista ja vaatii Yhdysvaltoja purkamaan siruviennin esteet. Washington puolestaan odottaa Pekingin suitsivan strategista kumppaniaan Irania.

Koska molemmat tarvitsevat näissä kolmessa tuloksia, Taiwanin kaltaisen tulenaran aiheen mainitseminen on Trumpille helpoin siirtää sivuun.

Ero viestinnässä osoittaa selkeästi suurvaltojen tämänhetkiset prioriteetit.

Kiina haluaa alleviivata aluevaatimuksiaan ja vetää punaisia linjoja. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan Xi on asettanut Kiinan armeijalle tavoitteeksi saavuttaa valmius mahdolliseen Taiwan-operaatioon vuoteen 2027 mennessä.

Yhdysvalloissa Trumpin ydinkannattajia ja taustajoukkoja kiinnostavat nyt enemmän ratkaisut kauppasotaan kuin Taiwaninsalmen retoriikka. Sama pätee Trumpin mukana olleisiin yritysjohtajiin Elon Muskista Jensen Huangiin.

Muskin Teslalle Kiinan markkinat ovat elintärkeät, kun taas Peking himoitsee Huangin johtaman Nvidian tekoälysiruja, joiden vientiä Yhdysvallat on rajoittanut.

Miljardiluokan kauppojen toivossa ja sisäpoliittisten irtopisteiden kiilto silmissä Trumpin on helppo lakaista Taiwan-kysymys hetkeksi maton alle.