Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen jatkoi välitystoimintaa Venäjällä Habitan nimellä hyökkäyssodasta huolimatta.
Suomessa asuva venäläissyntyinen Habita-kiinteistövälittäjä jatkoi hyökkäyssodasta huolimatta salassa välitystoimintaa Venäjällä vastoin Habitan ohjeistusta.
Vasta kun IL kertoi asiasta Habitalle huhtikuun alussa, Venäjä-bisnes loppui.
Kyseinen välittäjä on yli 20 vuotta Suomessa asunut Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen.
Nainen perusti vuonna 2000 Suomeen rakennus- ja kiinteistöalan osakeyhtiön, jota hän aluksi pyöritti venäläisen puolisonsa kanssa. He rakennuttivat 2000- ja 2010-luvun taitteessa nykyisen Kouvolan alueelle järven rantaan noin 20 talon lomakylän, jonka talot he myivät venäläisille.
Myöhemmin nainen ryhtyi kiinteistönvälittäjäksi, ja hän on pitkään työskennellyt Habitalla. Vuodesta 2024 lähtien naisen osakeyhtiöllä on ollut franchise-sopimus Habita-ketjun kanssa, ja yksi ketjun aluekonttoreista toimii hänen alaisuudessaan.
Franchise-sopimus antaa naiselle oikeuden käyttää Habita-tavaramerkkiä ja -liiketoimintamallia. Sopimukseen kuuluu, että yrittäjä maksaa korvausta tavaramerkin käytöstä edustamalleen ketjulle.
Hyökkäyssodasta huolimatta
Iltalehti sai maaliskuussa kiinteistökauppoja seuraavalta henkilöltä vinkin siitä, että Habitan nimellä käytiin hyökkäyssodasta huolimatta edelleen kauppaa Venäjällä.
IL:n selvityksessä ilmeni, että välittäjänaisella on Pietarissa vuonna 2016 perustettu Habita Severo-Zapad -yhtiö, joka tekee kiinteistökauppaa ja välittää vuokra-asuntoja. Nainen on yhtiön ainoa vastuuhenkilö.
Hyökkäyssota ei ole estänyt Pietarin-yhtiön toimintaa. Yhtiö oli päinvastoin toukokuussa 2022 eli pian sodan alettua rekisteröinyt Venäjälle uudet Habita-nimeä käyttäneet kotisivut.
Pietarin-yhtiön kolmesta työntekijästä kaksi oli kotisivujen mukaan Venäjällä asuvia miehiä, ja kolmanneksi työntekijäksi yrittäjänainen oli ilmoittanut itsensä. Yhtiö myi Venäjällä Suomessa sijaitsevia kohteita, mutta myös Kyproksella, Bulgariassa ja Montenegrossa sijaitsevia asuntoja ja kiinteistöjä.
Venäjän yritysrekisteritietojen mukaan Pietarin-yhtiö on edelleen aktiivinen. Yhtiöllä on ollut liikevaihtoa joka vuosi, myös viime vuonna.
Venäjän-yhtiönsä kotisivujen lisäksi nainen mainosti Habitan suomalaisia ja muita kohteita myös suositulla venäläisellä Avito-sivustolla, joka muistuttaa hieman suomalaista Tori-sivustoa.
Pääomistaja: ”Me ei voida sitä estää”
IL kysyi asiasta Habita pääomistajalta ja hallituksen puheenjohtajalta Jari Gardziellalta huhtikuun 9. päivänä. Gardziella perehtyi puhelun aikana IL:n vinkistä välittäjän venäläiseen Habita-sivustoon.
– Hyvä, kun soitit. Tämä on minulle nyt ihan uusi asia. Tämä pitää heti poistaa, sillä tämä ei ole meidän tekeleitä. Lähetin hänelle jo viestin, sanoi Gardziella.
Pian hän kertoi, että välittäjä oli heti luvannut sulkea venäläisen Habita-sivustonsa. Näin myös tapahtui. IL:llä on kuitenkin tallessa kuvakaappauksia naisen venäläisestä sivustosta.
Gardziellan mukaan Habita lopetti franchising-toiminnan Venäjällä heti hyökkäyssodan alettua sekä poisti viralliselta habita.com-sivustolta kaiken Venäjälle suuntautuneen markkinoinnin. Näin tehtiin, vaikka kiinteistönvälitys ei olekaan pakotteiden alaista toimintaa.
Naisen Venäjälle perustama Habita-sivusto oli kuitenkin erillinen sivusto, jota hän itse hallinnoi oman venäläisen yrityksensä kautta.
Kaksoiskansalaisuuden ansiosta nainen saattoi toimia Venäjän kansalaisena. Gardziellan mukaan Habitalla ei ollut mahdollisuutta estää venäläisiä kiinteistönvälittäjiä jatkamasta toimintaansa Venäjällä.
Eli saiko Suomessa asuva Habita-välittäjä ja kaksoiskansalainen jatkaa välitystoimintaansa Venäjällä sodan alettuakin ja myydä siellä samoja Habitan kohteita kuin Suomessakin?
– Me ei voida sitä estää. Maailmalla välittäjät paljon kopioivat kiinteistökohteita, myyvät niitä ominaan ja ottavat sitten välitystoimistoon yhteyttä ja kertovat, että heillä olisi asiakas, kertoo Gardziella.
Habitan logoja nainen ei Gardziellan mukaan kuitenkaan olisi enää saanut käyttää.
Gardziella ei ottanut kantaa siihen, oliko Suomen kansalaisuuden omaavan Habita-välittäjän Venäjä-bisnes ollut eettisesti ja moraalisesti oikein hyökkäyssodan aikana ja voiko tämä normaalisti jatkaa Habitan franchising-yrittäjänä.
Kiinteistönvälittäjä kiisti IL:lle toimivansa enää Venäjällä. Hänen Venäjän-yhtiöllään kuitenkin on ollut liikevaihtoa koko hyökkäyssodan ajan, ja hän mainosti vielä huhtikuun alussa venäläisellä Avito-sivustolla Habitan kohteita. Kuvakaappaus / Avito
Yrittäjä lopetti vastaamisen IL:n kysymyksiin
Franchising-yrittäjä ei vastannut IL:n puheluihin tai soittopyyntöihin, mutta vastasi aluksi IL:n sähköpostitse esittämiin kysymyksiin.
Nainen kiisti, että hänellä olisi sodan alettua ollut liiketoimintaa Venäjällä.
– Emoyhtiö on ohjeistanut selkeästi kaikkia franchise-yrittäjiä noudattamaan Venäjän vastaisia sanktioita ja toimimaan hyvän kiinteistönvälitystavan mukaan. Venäjän-yhtiöllä ei ole ollut mitään liiketoimintaa sitten sodan alkamisen, hän vastasi IL:lle.
– Mitään tuloja Venäjältä ei ole, koska ei ole liiketoimintaakaan. Tuomitsen hyökkäyssodan ja kunnioitan emoyhtiön ohjeita hyvästä välitystavasta.
Naisen mukaan Pietarin-yhtiön verkkosivut olivat ”harmillisesti jääneet sulkematta”. Asia oli hänen mukaansa tullut ”ikävänä yllätyksenä” myös emoyhtiön hallituksen puheenjohtajalle Gardziellalle.
IL lähetti välittäjälle todisteita siitä, että vastoin naisen selityksiä hänen Venäjän-yhtiöllään oli ollut liikevaihtoa myös koko hyökkäyssodan ajan. Lisäksi IL lähetti hänelle todisteita siitä, että nainen sodasta huolimatta markkinoi Habitan välityksessä olleita kiinteistöjä venäläisellä Avito-sivustolla.
Nainen ei enää vastannut IL:n kysymyksiin siitä, mistä Venäjän-yhtiön liikevaihto oli syntynyt ja miksi hän vielä huhtikuun alussa markkinoi Suomen Habitan kohteita Avitossa.
Toimitusjohtaja: ”Vakava sopimusrikkomus”
IL:n selvitellessä asiaa Habitan toimitusjohtaja Mika Pärssinen otti yhteyttä Iltalehteen. Hän oli Gardziellaa ankarampi arvioissaan ja sanoi menevänsä välittäjän luokse keskustelemaan tilanteesta.
Myöhemmin Pärssinen kertoi keskustelleensa välittäjän kanssa neljä tuntia.
– Kyse on vakavasta sopimusrikkomuksesta. Tilanne on vielä kesken, enkä voi kaikkea avata. Lähiviikkoina käymme asian läpi, hän kertoi.
Pärssisen mukaan nainen ei ollut liikutellut varoja Suomen ja Venäjän välillä sodan aikana.
Yksi mahdollisuus on franchising-sopimuksen päättäminen. Pärssinen sanoo yhtiön etsivän inhimillisesti sopivaa ratkaisua. Hänen mukaansa laki tai pakotteet eivät kiellä välitystoimintaa Venäjällä, mutta myös moraali on Pärssisen mukaan otettava huomioon.
– Kyse on luottamuksesta, joka on rikottu, sanoo Pärssinen.
Useissa venäläiskaupassa asiainhoitajana
IL:n selvityksessä kävi ilmi, että välittäjä on viime vuosina hoitanut lukuisia venäläisten kiinteistönostajien kauppoja, joihin venäläiset ovat joutuneet hakemaan luvan puolustusministeriöstä.
Vuonna 2023 puolustusministeriö kielsi Suomen turvallisuudelle vaarallisena Pohjois-Karjalassa tehdyn venäläiskaupan, jossa Habitan naisvälittäjä oli ollut asiainhoitajana.
Ministeriö perusteli kieltoa kieltoa sillä, että ostajana ollut Venäjän ja Israelin kansalainen oli töissä muun muassa tieto- ja salausjärjestelmiä kehittävässä venäläisyhtiössä. Yhtiön asiakkaana oli ollut Venäjän turvallisuusviranomaisia.
Habitan välittäjä piti Ylen haastattelussa puolustusministeriön kieltoa vääränä päätöksenä, sillä hänen mukaansa ministeriön tiedot venäläismiehen työstä eivät pitäneet paikkaansa.
Kaksoiskansalaisena kiinteistönvälittäjän on ollut helppo jatkaa Venäjä-bisneksiään Venäjällä myös hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Rahaliikennettä Venäjältä Suomeen tai Suomesta Venäjälle ei kuitenkaan ole Habitan tietojen mukaan ollut.
Osakekauppoja voi tehdä ilman lupia
Kolmansien maiden asukkaat voivat Suomen puolustusministeriön lupamenettelystä huolimatta tehdä arveluttavia kiinteistökauppoja esimerkiksi käyttämällä bulvaania. Lisäksi kaksoiskansalaiset voivat ostaa kiinteistön kokonaan ilman lupamenettelyä Suomen passilla.
Äskettäin IL kertoi tapauksesta, jossa Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen osti ilman lupamenettelyä Suomen kansalaisena suuren merenrantakiinteistön Haminasta muutaman kilometrin päässä Haminan syväsatamasta.
Naisen puoliso on Venäjällä presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt liikemies, jolla on vain Venäjän kansalaisuus ja joka johtaa kiinalaisen teknologiayhtiön Venäjä-toimintoja.
Habitan Mika Pärssinen toivoisi sääntelyä kiristettävän. Hänen mielestään erityisen ongelmallisia ovat kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeina myytävien huoneistojen tai talojen kaupat, jotka eivät kuulu lupamenettelyn piiriin lainkaan.
– Jos esimerkiksi omakotitalo myydään osakekauppana, siihen ei puutu kukaan. Lupamenettelyä pitäisi laajentaa osakepuolelle, sanoo Pärssinen.