Suomi päätti seurata Ruotsia ja liittyä Yhdysvaltojen johtamaan aloitteeseen, jota on arvosteltu Donald Trumpin geopoliittiseksi vallankäyttövälineeksi. Nokia painoi vaakakupissa.

Tekoäly on kuuma teema myös poliittisesti.

EU:n rintamaa repii nyt Yhdysvaltojen niin sanottu Pax Silica -aloite, jota on arvosteltu Trumpin geopoliittiseksi vallankäyttövälineeksi.

Komissio yritti neuvotella sopimusta, jossa kaikki EU-maat olisivat mukana, mutta yhteistä linjaa ei löytynyt. Ruotsi ja Suomi tekivät kuitenkin irtioton ja lähtivät mukaan Yhdysvaltojen aloitteeseen, jossa tekoäly, puolijohteet ja kriittisten mineraalien toimitusketjut tavallaan valjastetaan osaksi suurvaltakamppailua.

Hankkeen pelätään murentavan EU:n yhteisrintamaa, joten Ruotsin ja Suomen päätös on herättänyt myös närkästystä.

EU-komission suomalainen varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok) otti asiaan varovasti kantaa Kauppalehden Talousaamussa.

– Osalle jäsenmaita oli akuutimpi asia olla heti alusta asti mukana tässä aloitteessa, hän sanoi.

Kauppalehden Jussi Rosendahl haastatteli Talousaamussa EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusta. Joel Maisalmi

Virkkusen mukaan keskustelut EU-maiden kesken jatkuvat yhä. Hän katsoo, että on myös EU:n edun mukaista varmistaa teknologioiden luotettavat toimitusketjut ja Euroopan pääsy kriittisiin raaka-aineisiin.

Kauppalehden tietojen mukaan Suomi hylkäsi EU-rintaman Nokian takia. Pitääkö tämä paikkansa?

– No, näin on varmasti, että eri jäsenmailla on vähän erilainen teollinen pohja. Suomihan on hyvin teknologiapohjainen talous sinänsä, niin kuin Ruotsikin. Tietysti täällä varmasti katsottiin sitä, että on tärkeää olla tässä mukana, koska me tarvitsemme pääsyn juuri näihin turvallisiin luotettaviin mikrosiruihin ja muun muassa raaka-aineisiin, Virkkunen sanoo.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) on perustellut Pax Silicaa siten, että sen avulla Suomi ja Yhdysvallat voivat syventää ulko- ja turvallisuuspoliittista, taloudellista sekä teknologista yhteistyötä. Samalla aloite tarjoaisi mahdollisuuden vahvistaa yhteistyötä projektin muiden osallistujamaiden kanssa.

Datakeskuksia tarvitaan

Nokia on mukana myös, kun Eurooppaan suunnitellaan tekoälyn gigatehtaita, eli suuria laskentakeskuksia, joilla päästäisiin kehittämään Euroopan omaa huipputason tekoälymallia.

– Se on tosi iso osa tätä Euroopan teknologista omavaraisuutta ja ennen kaikkea tekoälyn kehittämisessä, sanoo Virkkunen.

Nokia on päässyt mukaan tekoälytarinaan. Kuvassa yhtiön amerikkalainen toimitusjohtaja Justin Hotard yhtiökokouksessa. TIINA SOMERPURO

Hän ottaa esimerkin: Euroopassa on noin 8 000 startup-yritystä, jotka kehittävät tekoälyä, mutta isoin pullonkaula on pääsy laskentakapasiteettiin.

Tekoälytehtaita on jo päätetty rakentaa 19 kappaletta, mutta ne eivät vielä riitä mallien kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan 4–5 erittäin tehokasta supertietokonetta, jotka ovat neljä kertaa nykyisiä tehokkaampia.

Suomalaiset tahot ovat olleet Virkkusen mukaan hyvin kiinnostuneita hankkeista. Mukana on muun muassa pohjoismainen konsortio, jossa on mukana Nokia.

Virkkunen ei vielä halunnut ottaa kantaa Suomen mahdollisuuksiin.

– Mutta on hyvin tärkeää, että on tällainen isompi koalitio tässä takana. Siinä on todella yrityksiä, joilla on myös käyttöä tälle kapasiteetille.

Virkkusen mukaan yksi keskeinen asia gigatehtaiden pyörittämisen kannalta on pääsy puhtaaseen kohtuuhintaiseen energiaan. Suomessakin on käyty kiivasta keskustelua datakeskuksista ja niiden sähköntarpeesta.

– Me tarvitsemme arvioiden mukaan pelkästään datakeskuksia kolme kertaa enemmän Eurooppaan seuraavina vuosina kuin meillä on tällä hetkellä. Juuri puhtaan energian saatavuus on tällä hetkellä yksi pullonkaula näiden infrahankkeiden tiellä.

Katso koko lähetys alta.