1990-luvulla räiskintäpelejä pidettiin nuorisoa turmelevana ilmiönä. Niiden taustalla kehittynyt teknologia on sittemmin tehnyt Nvidiasta maailman arvokkaimman yhtiön, kirjoittaa Kimmo Koski.
14.5. 19:30
Aamulehti
1990-luvun teinejä riivasi sairaus. Tai sellaiseksi se ainakin leimattiin. Kyseessä oli räiskintäpelien pelaaminen tietokoneella. Doomissa, Quakessa tai Halossa juostiin ase ojossa tilasta toiseen örkkejä ampuen.
Tuon ajan räiskintäpelit ja lentokonesimulaattorit saatiin näyttämään realistisemmilta Nvidian Geforce 3D-grafiikkasuorittimella. Nyt tuo teknologia on sama, joka muuttaa yhteiskuntia kovaa vauhtia.
Nvidian toisen perustajan Jensen Huangin tehtävä oli etsiä prosessoreille toisia käyttötarkoituksia. 3D-prosessorien laskentamalli sopi täydellisesti matriisilaskentaan, jota tarvitaan neuroverkkojen kehityksessä.
Tekoälytutkimusta pidettiin pitkään hullujen tieteilijöiden alana. Huang tarjosi heille supertietokoneita halvempaa ja joustavampaa teknologiaa.
Nvidia kehitti Cuda-alustan, josta tuli tekoälykehityksen pohja ja standardi, jonka päälle on rakennettu tekoälykirjastot, työkalut ja osaaminen. Nvidia ei siis myy vain siruja. Se myy tekoälyn käyttöjärjestelmää.
Yrityksestä on kasvanut maailman arvokkain. Jokainen, joka säästää indeksirahastoon, on myös Nvidian omistaja.
Samalla sen työntekijöistä on tullut multimiljonäärejä. The thinking machine: Jensen Huang, Nvidia and the world’s most coveted microchip -kirjan kirjoittaneen Stephen Wittin mukaan yli puolella Nvidian 40 000 työntekijästä on yli 25 miljoonan euron omaisuus, ja suuri osa on miljonäärejä.
Tämä johtuu suotuisasta työntekijöiden osakkeiden ostomahdollisuudesta.
Nvidian merkityksestä kertoo se, että maailman suurimmat yritykset ovat rakentaneet tekoälynsä sen tuotteiden päälle. Yhtiö on käynnistänyt neljännen teollisen vallankumouksen, joka näkyy jo. Digijättien tuoreet tulokset ovat kiihdyttäneet ennennäkemättömään vauhtiin.
Nvidia kertoo tuloksensa 20. toukokuuta. Lisäksi viimeistään 15. toukokuuta tulee avoimeksi tieto siitä, mihin kaikkiin muihin julkisiin yhtiöihin Nvidia on sijoittanut viime kuukausien aikana. Viime syksynä yhtiö sijoitti Nokiaan miljardi dollaria.
Entä mitä seuraavaksi?
Huang on etsinyt uusia käyttötapauksia teknologialleen ja on jälleen luonut miljardien markkinan kuin tyhjästä. Tapa toimia oli sama kuin aiemmin. Hulluille tieteilijöille tarjottiin uudet työkalut.
On käynyt niin, että maailman humanoidirobotteja suunnittelevat ja valmistavat yritykset käyttävät robottiensa aivoina Nvidian Jetson-robottitietokoneita. Siitä on tulossa robotiikan käyttöjärjestelmä.
Voi olla, että videopelien örkit ovat kohta todellisessa maailmassa Nvidian ohjaamana.
Kirjoittaja on Aamulehden kehityspäällikkö.