Korkein hallinto-oikeus on hylännyt ruokalähettiyhtiö Woltin valituksen koskien keskusverolautakunnan ratkaisua. Voimaan jää lautakunnan tulkinta, että Wolt-lähettien tulot ovat palkkatuloa.

Wolt-ruokalähettien asemasta on käyty pitkään vääntöä oikeutta myöden. Keskiviikkona Korkein hallinto-oikeus antoi oman päätöksensä. TIINA SOMERPURO

Ruokalähettiyhtiö Wolt on saanut korkeimmalta hallinto-oikeudelta hylkäävän päätöksen yhtiön valitukseen keskusverolautakunnan päätöksestä.

Kyse on siitä, olisiko Woltin lähettikumppanin toimeksiantosopimuksen perusteella saamia palkkioita syytä pitää lähettikumppanin elinkeinotulona vai palkkana.

KHO katsoi ennakkopäätöksessään jo viime vuoden toukokuussa, että työsopimuksen tunnusmerkit täyttyivät. Läheteillä katsottiin olevan kuitenkin niin sanottu työaika-autonomia, joten työaikalakia heidän työhönsä ei katsottu soveltuvaksi.

Keskusverolautakunta linjasi viime elokuussa antamassaan ennakkoratkaisussa, että kyseessä oli nimenomaan lähetin saamasta palkkatulosta. Tästä ratkaisusta Wolt valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Keskiviikkona antamassaan päätöksessä KHO hylkäsi Woltin valituksen keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta. Näin ollen keskusverolautakunnan päätös jää voimaan.

KHO:n päätös syntyi äänestystuloksella äänin 3–2. Asian esittelijä ja kaksi tuomaria olivat eri mieltä.

PAM vaatii toimia

Palvelualojen ammattiliitto (Pam) moittii tiedotteessaan Woltia siitä, että se ei ole pääasiallisesti noudattanut tähän mennessä KHO:n ennakkopäätöstä, jonka mukaan Wolt-lähetit ovat työsuhteisia eivätkä yrittäjiä.

Pam odottaa, että työsuojeluviranomainen ryhtyy nyt toimiin asian korjaamiseksi.

– Selitysten aika on nyt ohi. Vaadimme, että myös työsuojeluviranomainen ryhtyy välittömästi toimiin, joilla varmistetaan lähettien työntekijäaseman ja oikeuksien toteutuminen. Toistaiseksi valvonta on ollut olematonta, Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Lisäksi Pam vaatii tehokkaita lakimuutoksia, joilla alustatyöntekijöiden asema turvataan.

– Kaikkeen alustatyöhön tulee säätää tehokas työsuhdeolettama, joka on EU:n alustatyödirektiivin keskeisin vaatimus. Tämä täytyy varmistaa direktiivin kansallisessa toimeenpanossa, Rönni-Sällinen katsoo tiedotteessa.

– Samalla tarvitsemme tuntuvat sanktiot työnantajalle oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta, jos työsuhdetta pyritään naamioimaan yrittäjyydeksi. Tähän pitäisi tarttua viimeistään tulevalla vaalikaudella. Muuten ilmiö jatkaa leviämistään yhä uusille aloille.

Wolt korostaa äänestystulosta

Myös Wolt on ottanut tiedotteessaan kantaa KHO:n päätökseen. Tiedotteessa kerrotaan Woltin perehtyvän päätöksen sisältöön. Yhtiö kertoo, että työsuhteisten lähettien osalta yhtiö toimittaa ennakkopidätyksen ja tilittää verot. Sen sijaan tiedotteessa ei oteta kantaa lähetteihin, joita yhtiö pitää edelleen yrittäjinä.

Lisäksi Wolt korostaa tiedotteessaan äänestystulosta sekä esittää toiveen selkeämmästä lainsäädännöstä.

– Päätös annettiin äänestystuloksella (3-2), jossa esittelijä ja kaksi tuomaria olisivat hyväksyneet Woltin ja Verohallinnon aiemman kannan, jonka mukaan lähettikumppanien palkkiot ovat yrittäjätuloa. Päätös korostaa tarvetta selkeälle ja käytännönläheiselle alustatyötä koskevalle lainsäädännölle Suomessa. Taloudellisen epävarmuuden aikana Suomella ei ole varaa rajoittaa joustavia ansaintamahdollisuuksia.

Wolt katsoo, että alustatalouden työt tuovat tuloja tuhansille ihmisille. Pam ja Wolt neuvottelevat parhaillaan työehtosopimuksen saamisesta pienelle määrälle Woltin palkkaamia työsuhteisia lähettejä.