Mahasyövän oireet – sairaus on petollisen vaivihkainen

Moni pitää tätä syöpää nykyään jo harvinaisempana, mutta se löytyy yli 600 suomalaiselta vuodessa.

Edennyt mahasyöpä saattaa aiheuttaa epämukavia ja epämääräisiä tuntemuksia ylävatsaan. Kuva: Colourbox

Lue tiivistelmä

Mahasyöpä on alkuvaiheessa vähäoireinen tai jopa oireeton.

Tyypillisiä oireita ovat selittämätön anemia, tahaton laihtuminen ja pahentunut närästys tai muut epämääräiset ylävatsan oireet.

HUS Vatsakeskuksen osastonylilääkäri, dosentti Johanna Louhimo kertoo, että mahasyövän diagnostiikassa on viivettä.

Uutena ilmiönä mahasyöpää on havaittu aiempaa enemmän alle 50-vuotiailla.

Mahasyöpä on petollisen oireeton syöpä – ja siksi se löydetään usein vasta myöhäisessä vaiheessa.

– Alkuvaiheen merkit ovat kovin vähäiset, sanoo HUS Vatsakeskuksen osastonylilääkäri, dosentti Johanna Louhimo.

Edennyt mahasyöpä saattaa aiheuttaa epämukavia ja epämääräisiä tuntemuksia ylävatsaan.

– Monet kuvailevat korventavaa tunnetta ylävatsalla tai rintalastan takana. Melko tavallista on, että potilaalla on pitkään ollut närästystä, joka on muuttunut erilaiseksi ja pahentunut.

Anemia on tyypillinen oire, joka johtaa mahasyövän jäljille.

– Selittämätön anemia tai ruoansulatuskanavan verenvuoto, joka tekee ulosteista mustia, ohjaa tutkimuksiin, jotka voivat johtaa mahasyöpään.

Samoin mahasyövän voi paljastaa tahaton laihtuminen tai mahahaava.

– Mahahaava on pääsääntöisesti hyvänlaatuinen sairaus – mutta joskus se voi olla oire syövästä, kun haava tulee itse syöpään.

Oireita yhdistää se, että niiden ilmaantuessa tauti on usein jo pitkällä.

– Valitettavasti syöpä on monesti jo edennyt silloin, kun näitä merkkejä ilmenee, Louhimo sanoo.

Tahaton laihtuminen voi paljastaa mahasyövän. Kuva: Colourbox

Mahasyöpä löytyy yli 600 suomalaiselta vuodessa

Lääkäri muistuttaa, että mahasyövän mahdollisuutta ei saisi unohtaa.

– Tuntumani mukaan diagnostiikassa on tällä hetkellä merkittävääkin viivettä. Se on valitettavaa, koska jos tämä sairaus pääsee leviämään, ennuste on huono.

Myöhäistä toteamista selittää se, että aikoinaan 1950-luvulla mahasyöpä oli yksi Suomen tavallisimmista syövistä – ja sen jälkeen tapausmäärät ovat laskeneet valtavasti.

Vähentymisen taustalla ajatellaan olevan ainakin kolme tekijää: jääkaappien yleistyminen kodeissa, mikä on mahdollistanut ruoan kylmäsäilytyksen ja vähentänyt suolaamisen tarvetta, sekä tupakoinnin vähentyminen. Kolmas tekijä on suomalaisilla aiemmin yleisen helikobakteerin vähentyminen.

Vaikka mahasyöpä on huomattavasti vähentynyt, se ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään: syöpiä todetaan edelleen vuodessa 600–700.

– Mahasyöpä on vähentyessään tietyllä tavalla unohtunut, eikä tilannetta helpota se, että epämääräiset ylävatsan vaivat ovat hyvin tavallisia, Louhimo kertoo.

Mahasyöpä on lisääntynyt alle 50-vuotiailla. Kuva: Colourbox

Syöpää on havaittu myös nuoremmilla

Mahasyöpä on tavallisesti ikäihmisten sairaus, mutta Louhimo on viime aikoina kiinnittänyt huomiota myös nuorempiin potilaisiin.

– Uutena ilmiönä näkyy, että mahasyöpä on lisääntynyt alle 50-vuotiailla. Trendi ei ole kovin voimakas, mutta se on selkeästi havaittavissa. On aina hätkähdyttävää, kun näin vakava sairaus todetaan ihmisellä, jolla on vielä pieniä tai kouluikäisiä lapsia, lääkäri sanoo.

Vaikka mahasyöpä ei ole enää yleinen syöpä, se kuuluu yhä kymmenen eniten kuolemia Suomessa aiheuttavan syövän joukkoon. Syöpäjärjestöjen mukaan mahasyöpään sairastuneista noin kolmasosa on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Synkät luvut johtuvat siitä, että mahasyöpä todetaan usein levinneenä.

– Jos se löydetään varhaisessa vaiheessa syövän ollessa vasta pinnallinen, se on usein hoidettavissa oleva sairaus, josta paranee. Sairautta kannattaa siis ehdottomasti yrittää hoitaa, Louhimo sanoo.

Fakta

Tällainen sairaus maha­syöpä on

• Mahasyövällä tarkoitetaan mahalaukun seinämän sisäpinnan rauhasista alkunsa saavia syöpiä.

• Sairaus on usein alkuvaiheessa oireeton tai vähäoireinen.

• Tavallisimpia oireita ovat laihtuminen, ylävatsakipu, ruokahalun heikentyminen, väsymys ja suolisto­verenvuoto, jonka seurauksena ilmenee anemiaa.

• Harvinaisempi oire on veren oksentaminen.

• Mahasyöpä todetaan mahalaukun tähystyksellä.

• Sairautta hoidetaan leikkauksella, jos se on mahdollista. Muita hoitoja ovat lääke- tai sädehoito, joita käytetään myös yhdistelmänä.

• Syövän riskitekijöitä ei täysin tunneta, joten myöskään ehkäisykeinoista ei ole täyttä varmuutta. Tupakoimattomuus ja ylipainon välttäminen ovat eduksi.

Lähteet: Terveyskirjasto, osastonylilääkäri Johanna Louhimo.

Oletko kiinnostunut terveydestä? Voit tilata IS:n maksuttoman terveysuutiskirjeen täältä.