Ravintolat, taksit, risteilyt, kauppa, rakentaminen. Suomessa menee ihan hyvinkin, IS:n kokoama lista osoittaa.
Lue tiivistelmä
Suomen taloudessa näkyy piristymisen merkkejä: vähittäiskauppa kääntyi keväällä nousuun ja teollisuustuotanto nousi maaliskuussa korkeimmilleen sitten vuoden 2008.
Etla ja Nordea arvioivat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1 prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Palvelualan työnantajajärjestö Paltan pääekonomisti Martti Pykäri varoittaa, että koronnostot ja heikko kuluttajaluottamus voivat jarruttaa kasvua.
Työttömyys on yhä kasvun hidaste: vuoden 2026 ensineljänneksellä työttömiä oli 306 000 eli 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suomen talouden madonlukujen ja kuluttajien pelkojen äärellä on synkistelty pitkään. Nyt piristymisestä satelee viestejä useilta tahoilta – varovaisia, mutta myönteisiä yhtä kaikki.
Voidaanko surkuttelu siis jo lopettaa, onko Suomi vihdoin lähdössä nousuun? Nämä merkit viittaavat siihen.
1. Suomalaiset alkoivat kuluttaa edes jotain
Kulutuksessa näkyy haurasta kasvua, joka alkoi viime vuoden loppupuolella. Pankkikonserni Nordean maalis-huhtikuun korttidatan perusteella yksityinen kulutus jatkui myös alkuvuodesta vahvana. Kasvua oli rautakaupassa, urheiluvälinekaupassa ja kulttuuripalveluissa. Taksien tilanne jatkui vaikeana.
Neljä vuotta laskussa ollut vähittäiskauppa kääntyi keväällä nousuun. Kuluttajien ostovoima on parantunut. Vähittäiskaupassa tämä on ehtinyt jo jossain määrin realisoitua, Palvelualojen ammattiliiton pääekonomisti Olli Toivanen sanoi Pamin tiedotteessa.
– Kuluttajapalveluiden piristyminen on enemmänkin ihan viime kuukausien ilmiö, sanoo Palvelualan työnantajajärjestön Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
Toisaalta odotukset uuden työvoiman palkkaamisesta palvelualoille olivat heikentyneet. Ristiriitaa selittää, että kysynnän kasvua näkyi ensin ohjelmisto- ja it-palvelupuolella, ei kuluttajapalveluissa, jotka ovat edellistä työvoimaintensiivisempi ala.
Majoituspuolella viime vuosi oli vahva, ja myös tapahtumapuolella näkyy piristymistä. Ravintola-ala laahaa sen sijaan edelleen, kun kuluttajat karsivat harkinnanvaraisia menoja.
Viking Linen viestintäjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoo sähköpostitse, että varustamo odottaa hyvää kesää. Epävakaa maailmantilanne ehkä jopa lisää kiinnostusta lähimatkailuun. Matkailijoiden määrä lisääntyy koko ajan etenkin Etelä-Euroopasta ja Aasiasta. Lisää lähtöjä tulee Helsinki–Tallinnan välille kysynnän takia.
2. Tavara liikkuu – talous kasvaa
Liikenteessä ja logistiikassa volyymit ovat kasvussa.
– Tämä on hyvä signaali. Se että tavara liikkuu sekä merillä että teillä, kertoo yleensä sekä kaupan että teollisuuden piristymisestä, Pykäri sanoo.
Talous alkoi kasvaa niukasti jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja sitä vauhdittivat investointien että yksityisen kulutuksen kasvu. Tilastokeskus ennakoi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Toiminta satamissa on vähitellen vilkastunut. Kuva Vuosaaren satamasta Helsingistä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Etla ja Nordea arvioivat tällä viikolla, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön vastaavat luvut ovat 0,6 ja 1,7 prosenttia.
3. Isoin teollisuustuotanto sitten vuoden 2008
Suomen teollisuustuotanto ylitti odotukset ja nousi maaliskuussa korkeimmilleen sitten vuoden 2008 – eli finanssikriisistä alkaneen pitkän alamäen jälkeen.
Tilastoihmeellä on oma selityksensä. Ennen energiaa tuotiin paljon, nyt ollaan paljolti kotimaisen tuotannon varassa. Energiateollisuus eli sen uudet tuotantoyksiköt, kuten Olkiluoto 3 ja tuulivoimalat, ovat paisuttanut teollisuustuotantoa tilastollisesti.
4. Energiateollisuus kasvussa
Asuntorakentaminen ja -kauppa on yhä vaisua, mutta korjausrakentaminen on kääntynyt kasvuun. Sitä tukee kehysriihessä päätetty tukipaketti.
Rakentamisen suhdanteen elpyminen on jatkunut vähitellen, mikä näkyi esimerkiksi Keskon tuloksessa. Myös datakeskushankkeet ja infrarakentaminen vetävät rakennussektorilla.
Ekonomisti Martti Pykäri askarteli taulukon, joka kertoo, että energiassa ja kemiassa alkuvuosi oli vahvin, elektroniikka- ja metsäsektoreilla heikoin.
5. Stubb: ”Olemme tekemässä oikeita asioita”
Viime viikkojen isoja uutisaiheita ovat Meyer Turun telakan tuoreet risteilijätilaukset ja aiemmat uutisoidut jäänmurtajatilaukset. Hissiyhtiö Kone teki jättikaupan. Puolustusteollisuudella menee kovaa, kirkkaimman tähden Patrian imussa.
Risteilyvarustamo Royal Caribbean Group tilaa Meyer Turun telakalta kaksi uutta Icon-luokan risteilyalusta, telakka tiedotti huhtikuussa. Kuva: Mediascope/Meyer Turku
Hiljattain Nordean kasvutapahtumassa puhunut tasavallan presidentti Alexander Stubb yltyi kehumaan Suomen vahvuuksia. Stubb kehui muun muassa satelliittiklusteria ja lisäksi kvanttipuolta, jossa on yrityksiä, kuten IQM ja Bluefors, ”joita muu maailma kuolaa”.
– On hienoa nähdä, että Nokiasta on tullut Suomen uusi Nokia.
– Olemme tällä hetkellä tekemässä omasta mielestäni ihan oikeita asioita.
Ulkomaisia investointeja koskeva data näyttää sekin käännettä kolmen laskuvuoden jälkeen. Invest in Finlandin mukaan Suomeen sijoittui 527 ulkomaisen yrityksen investointiprojektia, mikä on 160 enemmän kuin edellisvuonna.
Startup-yhteisössä tämä ei näy, sillä se arvioi huhtikuussa taloustilannettaan historiallisen heikoksi. Ulkomaisten investointien osuus bruttokansantuotteesta on kaikkiaan yhä muita teollisuusmaita alempi.
6. Lappi kasvaa ja kansainvälistyy
Ravintoloissa ei ainakaan vielä elpymistä näy. Ravintolayrittäjä, kokki Arto Rastas sanoo, että alkuvuonna ollaan jäljessä edellisvuotta, joka sekin oli heikko. Tilanne ei kuitenkaan ole ollenkaan sama etelässä ja Lapissa, hän huomauttaa.
Rastas harmittelee, että eteläkeskeisellä puheella mara-alasta romutetaan herkästi Lapin merkitystä. Sinne investoidaan, rakennetaan ja vetovoimaa on, koska kasvu perustuu kansainväliseen matkailuun, ei suomalaiseen kuluttajaan.
Rovaniemen matkailu kasvaa hurjaa tahtia. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Lappi on merkittävä työnantaja koko mara-alalle, vaikka onkin sesonkiluonteista. Tahtotila on sesonkia pidentää.
Kaikkiaan Suomessa yöpyi 13 prosenttia edellisvuotta enemmän ulkomaisia matkailijoita viime vuonna.
– Itselleni haluan positiivisuutta luoda ajattelemalla, että tätä kurjuutta ja kärsimystä on ollut jo tarpeeksi. Toivon lämmintä kesää, että ihmiset eivät pakenisi ulkomaille heti kun säätiedotukset näyttävät heikompaa.
7. Edessä myös sumua ja epävarmuutta
Valonpilkahduksia heikentää, että talouden näkymä on yhä sakeana epävarmuuksista. Kasvu on haurasta. Kuluttajaluottamus heikkeni juuri jälleen, ehkä Iranin sodan säikähdyksen seurauksena. Tuoreessa IS-kyselyssä suomalaisilla ei uskoa riittänyt.
Lue lisää: IS-kysely: Suomalaisilla synkkä näkemys taloudesta – ”Eihän tämä hirveän hyvältä näytä”
– Jos myös korot nousevat, kuluttajien luottamus pysyy heikkona ja säästäminen korkeana, emme näe erityisen selvää kasvua vuoden loppuakaan kohden. Ne ovat isoja varjoja ja jarruja, Pykäri sanoo.
Kuluttajakäyttäytymisen varovaisia muutoksia on usein havaittu taksitolpilla, eikä siellä näy juhlintaa.
Juha Pentikäinen, Taksi Helsingin toimitusjohtaja sanoo, että taksien kysyntä ”jatkuu valitettavan mollivoittoisena”. Viime syksynä oli jo vahvempia kuukausia, mutta kuluva vuosi on ollut vaikea.
– Yrityspuolella olemme sen sijaan havainneet varovaisen positiivisia signaaleja tänä keväänä.
Niin kauan kuin työllisyydessä ei näy valoa, ei kasvustakaan voi puhua. Työttömiä oli vuoden ensineljänneksellä oli 306 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin viime vuoden alkupuolella.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoi pankin talousennusteessa, että öljyn hinnannousun jatkuminen ja pitkittyminen voivat heikentää ostovoimaa ja luottamusta odotettua enemmän ja jättää talouskasvun loppuvuonna haaveeksi.
Teknologiateollisuuden mukaan vuoden viimeinen neljännes oli poikkeuksellisen vahva, mutta ”ilahtunut toiveikkuus on sittemmin vaihtunut suureksi epävarmuudeksi”, johtava ekonomisti Hanne Mikkonen totesi infotilaisuudessa.
Euroopan keskuspankin kesällä alkaviksi odotetut ohjauskoronnostot ovat myrkkyä Suomen orastavalle talouskasvulle ja heikolle asuntokaupalle.