Venäjän ja sen liittolaismaan Armenian suhteissa on kitkaa.
Kitkaa liittolaisten välillä. Armenian pääministeri Nikol Pašinjan tapasi Moskovassa Vladimir Putinin 1. huhtikuuta. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjän presidentti Vladimir Putin vihjaili voitonpäivän juhlallisuuksien jälkeen pidetyssä mediatilaisuudessa, että Armeniaa saattaa odottaa Ukrainan tie.
Kremlin virallisilla sivuilla julkaistun tekstin mukaan Putin sanoi, että Armenian tulisi järjestää mahdollisimman pian kansanäänestys maan EU-toiveista. Äänestyksen tulos mahdollistaisi Venäjälle ”pehmeän, sivistyneen ja molempia osapuolia hyödyttävän eron”.
Armenian pääministeri Nikol Pašinjan vastasi Putinin lausuntoihin ilmoittamalla maanantaina, ettei hän osallistu Venäjän johtaman Euraasian talousunionin (EAEU) huippukokoukseen Kazakstanin Astanassa toukokuun lopulla, riippumaton venäläismedia The Moscow Times kertoo.
Pašinjan perusteli huippukokouksen väliin jättämistä Armenian 7. kesäkuuta järjestettävillä parlamenttivaaleilla sekä samaan aikaan kokouksen kanssa osuvalla sotilasparaatilla.
Hän myös torjui Putinin puheet ”erosta” ja kansanäänestyksestä.
– Sekoitamme valtioiden väliset suhteet avioliittoon. Armenia ohjautuu valtioiden välisissä suhteissa valtioiden välisellä logiikalla, Pašinjan sanoi.
Pašinjanin mukaan Armenialla ei ole tällä hetkellä tarvetta järjestää kansanäänestystä, mutta hän korosti samalla Armenian jatkavan suhteiden syventämistä Euroopan unioniin.
Pašinjan lisäsi, että Armenian ja Moskovan välisissä suhteissa on tällä hetkellä käynnissä ”väistämätön muutos”.
Zelenskyin droonipuheet tapetilla
Moskovassa suuttumusta on herättänyt myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailu Jerevanissa 4. toukokuuta järjestettyyn Euroopan poliittisen yhteisön (EPC) huippukokoukseen.
Zelenskyi vihjaili kokouksessa mahdollisella drooni-iskulla Moskovan voitonpäivän paraatiin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Pašinjan ottivat osaa Euroopan poliittisen yhteisön (EPC) huippukokoukseen Jerevanissa 4. toukokuuta. EPA / AOP, EPC Armenia
Kremlissä lausuntoihin reagoitiin välittömästi. Venäjän ulkoministeriö kutsui Armenian suurlähettilään puhutteluun ja vaati Jerevanilta selitystä sille, miksi se tarjosi alustan ”terrorististen uhkausten” esittämiselle.
Talouslehti Forbesin mukaan Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan piti Armenian toimintaa epänormaalina ja maiden välisten kumppanuussuhteiden hengen vastaisena.
Pašinjan vastasi Kremlin kritiikkiin huomauttamalla, ettei Armenia aio sensuroida kokousvieraiden puheita.
– Olemme pieni maa, jolla on omat pienet asialistamme. Pitäisikö meidän säännellä Venäjän ja Ukrainan välisiä suhteita? Pašinjan kysyi.
Vanhoja liittolaisia
Armenian ja Venäjän välit ovat perinteisesti olleet lämpimät ja läheiset, sillä Euraasian talousunionin lisäksi molemmat kuuluvat myös Moskova-johtoiseen Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (CSTO).
Suhteet ovat kuitenkin viilentyneet nopeasti. Välirikkoa kiihdytti erityisesti se, ettei Venäjä puuttunut syksyllä 2023 Azerbaidžanin sotilasoperaatioon Vuoristo-Karabahissa, mikä johti alueen armenialaishallinnon romahtamiseen ja kymmenientuhansien armenialaisten pakoon. Armenia ilmoitti lopulta helmikuussa 2024 jäädyttävänsä osallistumisensa sotilasliiton toimintaan.
Jännitteistä huolimatta Venäjä on toistaiseksi pysynyt Armenian ylivoimaisesti tärkeimpänä kauppakumppanina.