Uudenmaan alueella oli perjantaina aamulla drooniuhka, josta tieto ei heti tavoittanut kaikkia.
Suomen viranomaisten tiedottaminen perjantain drooniuhasta oli onnistunutta, mutta sen kyvyssä tavoittaa kansalaiset on selkeästi parantamisen varaa, vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista toteaa.
Lue lisää: Viesti drooniuhasta tuli kello 3.49 – näin aamun tapahtumat etenivät Uudellamaalla
Tiedottaminen oli onnistunutta sen osalta, että se oli selkeää sekä samansuuntaista kaikkien viranomaisten osalta, Särkkä sanoo.
– Asiassa on kaksi tasoa. Viranomaiset reagoivat hyvin ja nopeasti kertoessaan, että turvallisuustilanne on kiristynyt ja siihen on reagoitu.
Toinen taso on se, että saavuttiko tieto kansalaiset. Sosiaalisessa mediassa sekä IS:lle tulleissa lukijan viesteissä kerrotaan, kuinka ihmiset lähtivät töihin ilman tietoa drooniuhasta. Särkkä ei itsekään saanut vaaratiedotetta sovelluksesta.
Lisäksi tuli tieto teknisestä häiriöstä 112 Suomi -sovelluksessa juuri vaaratiedotteen aikana, mitä Särkkä pitää huolestuttavana.
– Eihän tällaisessa tilanteessa pitäisi olla teknisiä häiriöitä. Kyllä tällaisessa tilanteessa hätäviestien pitäisi saavuttaa kansalaiset, hän toteaa.
Lue lisää: 112-sovellus kyykkäsi pahalla hetkellä: ”Tekninen vika”
Iro Särkkä. Kuva: Lassi Rinne
Poikkeustilanteissa viranomaisten tehtävä on torjua mahdolliset vahingot sekä arvioida riskit. Särkän mukaan tässä on onnistuttu.
Tutkija pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että ihmiset ovat saaneet tästä kuulla toisen käden kautta. Moni sai tiedon asiasta mediasta.
– Olisi tärkeää, että meillä olisi sellainen kanava, joka tavoittaa kaikki kansalaiset ja saa ihmiset hereille ja vetäytymään suojaan tarvittaessa, Särkkä sanoo.
Monikaan ei välttämättä osaa lähteä etsimään perinteistä viranomaistiedotetta tällaisessa tilanteessa, Särkkä huomauttaa.
– Uusimaa on kuitenkin Suomen väestötiheintä aluetta, jolloin tuho voi olla suhteellisen suuri Suomen mittakaavassa, jos drooni pääsisi siviilikohteeseen osumaan, hän lisää.
Suomeen osui drooneja aikaisemmin tänä keväänä. Sen jälkeen on tutkijan mukaan korostunut, kuinka tärkeää ilmauhkista tiedottaminen on.
Sisäministeriö asetti maaliskuussa SIREN-hankkeen, jonka tehtävänä on luoda 112 Suomi -sovellukseen erillinen ominaisuus ilmasta uhkaavasta vaarasta tiedottamiseen tämän ja ensi vuoden aikana EU-rahoituksella.
EU:ssa on laajemmin jo käytössä EU-alert -varoitusjärjestelmä, joka ei ole Suomessa käytössä.
Suomen ja Pohjois-Euroopan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan erikoistunut Särkkä arvioi, että drooneja voi ajautua Suomen ilmatilaan vastaisuudessakin.
– Suomi ei ole antanut lupaa käyttää ilmatilaansa droonien läpikulkuun. Jos drooneja ajautuu Suomen ilmatilaan on tärkeää viestiä asiasta, missä Suomi onkin onnistunut hyvin.
Suomi on viestinyt Ukrainalle maaliskuun lopussa Suomeen ajautuneista drooneista.
Droonit aiheuttavat kuitenkin potentiaalisia vaaratilanteita. Osa Suomeen ajautuneista ukrainalaisista drooneista kantoi taistelukärkiä.
Venäjä voi yrittää disinformaatiolla vetää Suomea osalliseksi tähän erilaisilla väitteillä, mitkä tulee torpata, Särkkä sanoo.
– Ukraina itse tekee päätökset siitä, mihin se iskee. Nato-maat tai Suomi eivät ole mukana Ukrainan päätöksissä.
Särkkä toteaa, että suoraa uhkaa ei ole. Viranomaisten toimintaa hän kutsuu yleisesti ottaen erinomaiseksi.
– En lähtisi tässä tilanteessa paniikkiin kutsumaan. Eikä se suomalaisten tyyli olisikaan. Erinomaisesti toimivat viranomaiset, ja luottamustaso on korkealla.