- Terrorismin tutkija Thomas Renardin mukaan äärioikeisto on Euroopassa huomattavasti suurempi turvallisuusuhka kuin äärivasemmisto.
- Äärioikeisto kohdistaa iskunsa ihmisiin, kun taas äärivasemmiston iskut kohdistuvat yleensä omaisuuteen.
- Keskustelu virisi Suomessa kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) kritisoitua sisäministeriön virkamiehen uhka-arviota äärivasemmistosta.
Kumpi on suurempi turvallisuusuhka, äärioikeisto vai äärivasemmisto?
Keskustelu virisi Suomessa toukokuun alussa, kun kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kanteli oikeuskanslerille sisäministeriön toiminnasta sisäisen turvallisuuden selonteon valiokuntakäsittelyssä.
Kontulan mukaan sisäministeriön virkamies oli esittänyt käsittelyssä kannanoton, jossa äärivasemmistolainen ja anarkistinen ekstremismi nimettiin merkittäväksi väkivaltauhaksi Suomessa. Kontulan mukaan väitteelle ei esitetty päteviä lähteitä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei suostunut kommentoimaan viime viikolla Helsingin Sanomille, onko äärioikeisto vai -vasemmisto suurempi uhka Suomelle.
Tämä juttu kertoo, kuinka suuri turvallisuusuhka äärivasemmisto on Suomessa ja Euroopassa.
Äärivasemmiston uhka matala
Ensin on määriteltävä, mitä äärivasemmisto on.
– Kuten äärioikeistolaiset, myös äärivasemmistolaiset ryhmät hyväksyvät väkivallan käytön yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, terrorismin ja radikalisaation tutkija Thomas Renard sanoo Ylen videohaastattelussa.
Renard on Haagissa toimivan International Centre for Counter-Terrorism (ICCT) -ajatushautomon toimitusjohtaja. Hänen mukaansa poliittisista ääriajattelua määrittää demokraattisten normien ja sääntöjen hylkääminen.
Entä onko äärivasemmisto Euroopassa turvallisuusuhka? Ei merkittävissä määrin, Renard sanoo.
– Vuodesta toiseen lähes kaikki Euroopan maat nostavat jihadistisen terrorismin kaikista suurimpana sisäisenä turvallisuusuhkana. Äärioikeistolainen terrorismi nousee yleensä toiseksi tällä listalla.
Asian laita on näin myös Suomessa: Suojelupoliisin mukaan äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhka on pääosin matala.
Äärivasemmisto kohdistaa hyökkäykset omaisuuteen
Äärivasemmistolaisten tahojen tekemien terrori-iskujen määrä on hieman noussut viime vuosina, Euroopan unionin selvitys terrorismitilanteesta ja -suuntauksista kertoo.
Tuorein selvitys kattaa vuoden 2024 tilanteen. EU:n alueella raportoitiin tuolloin 58 terrori-iskua tai terrori-iskun yritystä. Suurimmassa osassa taustalla oli jihadistinen ekstremismi.
Tässä tilastossa toiseksi nousivat äärivasemmistolaisiksi tai anarkistisiksi luokiteltavat terroriteot tai niiden yritykset.
Äärioikeistolaisia terroritekoja raportoitiin yksi.
Alla olevalla videolla Renard kertoo, mistä ristiriita tilastoissa ja uhka-arvioissa johtuu:
Europolin tilasto ei Renardin mukaan kerro kaikkea väkivaltaisesta ekstremismistä Euroopassa. Tilasto perustuu poliisin keräämiin tietoihin, joita Euroopan maat toimitavat Europolille. Eri maat määrittelevät terrorismia eri tavoin.
– Joissakin maissa esimerkiksi vain jihadistisia iskuja pidetään terrorismina. Samanlaiset, muiden tekemät teot voidaan luokitella esimerkiksi viharikoksiksi, jolloin ne jäävät tilaston ulkopuolelle, Renard sanoo.
Renardin mukaan on olennaista kiinnittää huomiota terrorismirikosten kohteisiin. Äärioikeisto kohdistaa väkivaltaa usein esimerkiksi maahanmuuttajiin tai etnisiin vähemmistöihin. Äärivasemmisto puolestaan kohdistaa väkivaltaa äärioikeistoon.
Avaa kuvien katselu
Ranskan Lyonissa osoitettiin mieltä 21. helmikuuta laitavasemmistolaisten ja -oikeistolaisten yhteenotossa kuolleen Quentin Deranquen puolesta. Deranquen kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä on pantu syytteeseen seitsemän antifasistiseen Jeune Garde -liikkeeseen kytkeytyvää henkilöä. Kuva: Firas Abdulah / EPA
Useimmiten äärivasemmistolaiset toimijat kohdistavat iskunsa omaisuuteen. Esimerkkinä Renard mainitsee teknologiamiljardööri Elon Muskin sähköautoyhtiö Teslan tehtaan tuhopolton Berliinissä vuonna 2024.
– Kun katsotaan uhrilukuja, äärivasemmistoa ei voida edes verrata äärioikeistoon. Äärioikeisto on huomattavasti väkivaltaisempaa yksilöitä kohtaan. Siksi se on mielestäni myös suurempi turvallisuusuhka, Renard sanoo.
Alla oleva grafiikka havainnollistaa, kuinka äärioikeistolaiseksi luokitellut terrori-iskut ovat aiheuttaneet äärivasemmistolaisista poiketen kuolemia, vaikka niiden määrä onkin äärivasemmistolaisia iskuja vähäisempi.
Avaa kuvien katselu
Rauhaninstituutti Institute for Economics & Peace julkaisee kansainvälisen terrorismikatsauksen vuosittain. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Global Terrorism Index 2025
Euroopassa esimerkiksi Saksa tilastoi kattavasti poliittista väkivaltaa.
Maan sisäministeriön raportista (2024) ilmenee yli 37 800 äärioikeistoon kytkeytyvää rikosta. Näistä 1 281 on väkivaltarikoksia, ja niiden joukossa on kuusi murhan yritystä.
Äärivasemmistoon kytkeytyneitä rikoksia rekisteröitiin 9 971, joista 532 luokiteltiin väkivaltarikoksiksi.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Saksan sisäministeriöÄärivasemmisto on paikallinen ongelma
Toinen huomio, minkä tutkija nostaa esiin äärivasemmistolaisesta ekstremismistä on se, että se keskittyy voimakkaasti tiettyihin maihin.
– Kaksi valtiota ovat korostuneet tilastoissa useiden vuosien ajan: Italia ja Kreikka. Niillä on pitkä vasemmistoterrorismin historia, Renard sanoo.
Avaa kuvien katselu
Europolin tilastossa ei esiintynyt seurantajaksolla vasemmistolaisia tai anarkistisia terrorihyökkäyksiä Pohjoismaissa. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator
Äärivasemmistolaisten toimijoiden kirjoon mahtuu Renardin mukaan niin perinteisiä kommunisteja kuin esimerkiksi teknologista kehitystä ja ilmastonmuutosta vastustavia liikkeitä.
Niiden taustalla vaikuttavat usein antikapitalistiset ja antifasistiset ideologiat.
Renardin mukaan äärivasemmistoa on syytä pitää silmällä.
– Turvallisuuspalvelut sanovat, että pinnan alla kuplii. Esimerkiksi sota Gazassa on mobilisoinut paljon ihmisiä. Mutta tällä hetkellä ei ole havaittavissa mitään, minkä vuoksi äärivasemmistolaista liikehdintää olisi syytä pitää erityisenä turvallisuusuhkana.
Avaa kuvien katselu
Poltettuja Teslan sähköautoja Roomassa 31. maaliskuuta 2025. Italian poliisi on epäillyt tuhopoltosta muun muassa anarkistisia toimijoita. Kuva: Massimo Percossi / EPA
Tutkija sanoo, että Euroopassa on nähty myös ylilyöntejä suhteessa vasemmistolaiseen aktivismiin.
Renard nostaa esimerkiksi aktivistiryhmä Palestine Actionin, jonka toiminnan Britannia kielsi viime vuonna. Oikeus kumosi kiellon helmikuussa, tosin brittihallitus on valittanut päätöksestä.
– Tällaisten ryhmien kutsuminen terroristeiksi on liioittelua, Renard sanoo.
Avaa kuvien katselu
Poliisi pidätti aktivistiryhmä Palestine Actionin tukijan Lontoossa 11. huhtikuuta. Kuva: Tolga Akmen / EPA
Renardin mukaan myös Yhdysvalloilla ja Donald Trumpin paluulla Valkoiseen taloon on vaikutuksensa poliittiseen ekstremismiin Euroopassa.
– Teknologiajättien siirtyminen lähemmäs Trumpia voi radikalisoida osaa sellaisesta laitavasemmistosta, jonka toiminta aiemmin on ollut väkivallatonta.
Lisäksi Trumpin hallinto on hyökännyt vasemmistolaisiksi mieltämiään tahoja vastaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.
Viime syyskuussa se esimerkiksi julisti fasismia vastustavan Antifan kotimaiseksi terrorijärjestöksi – siitä huolimatta, että Antifa ei edes ole olemassa järjestönä, vaan löyhästi organisoituna verkostona.
Alla olevalla videolla Renard kertoo, kuinka Trump voi vaikuttaa Euroopan sisäiseen turvallisuuteen:
– Yhdysvaltojen toiminta voi lisätä bensaa liekkeihin myös Euroopassa, Renard sanoo.