Ruokakaupan jättiläinen S-ryhmä tekee poikkeuksen neuvotteluissa ruokateollisuuden kanssa. Valmistajien kustannuksissa on paineita öljyn hinnan äkkinousun vuoksi.

Hintapaineita. Kuluttajat kohtaavat öljyn hinnan nousun seuraukset aikanaan myös ruokatiskeillä, jos tilanne ei Hormuzinsalmella laukea. Ruokateollisuuden sopimukset kaupan kanssa ovat kuitenkin pitkiä. Tiina Somerpuro / KL

S-ryhmä on sopinut tavanomaista lyhyemmästä sopimuskaudesta ensi syksylle. Kyse on poikkeustoimesta, jonka perusteena on nopeasti voimistunut riski kustannusten noususta ruokaketjussa ja ennen kaikkea kohonnut öljyn hinta.

Asiasta kertoo Talouselämälle S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimista, hinnoittelusta ja hankinnasta vastaava johtaja Jussi Tolvanen. Päätös syntyi jo kuukausi sitten.

– Keskusteluissa on mukana lähellä alkutuotantoa oleva teollisuus eli lähinnä lihatalot, meijerit ja kananmunapakkaamot. Nämä ovat ajallisesti lyhimmän arvoketjun tuoteryhmiä, Tolvanen kertoo.

Lue myös Talouselämästä:

Lihateollisuus pitää sisällään myös lihajalosteiden ja valmisruokien valmistajat.

S-ryhmä ei voi kommentoida sitä, milloin muutokset mahdollisesti näkyisivät kuluttajahinnoissa. Tämä olisi kiellettyä hintasignalointia.

Aloitteellinen tilanteen suhteen on ollut Tolvasen mukaan elintarvikemarkkinavaltuutettu. Hän antoi asiasta huhtikuussa ”signaalin” ja ilmoitti keskusteluissa huolensa tilanteesta. Valtuutettu valvoo muun muassa ruokaketjun sopimusten toimivuutta eri osapuolten kannalta.

Keskeisiä niin kuluttajien kuin ruokavalmistajien kannalta ovat kaupan niin kutsutut valikoimajaksot. Kauppa ja valmistajat sopivat hinnoista sopimusjaksoille yleensä muutaman kerran vuodessa. Jaksot ovat yleensä 3–7 kuukauden mittaisia.

Hintasopimuksia edeltää jakso, jolloin valmistajat jättävät tarjoukset kaupalle. Ruokateollisuus oli jo Tolvasen mukaan jättänyt tarjoukset kuluvan vuoden syyskuusta ensi vuoden tammikuun lopulle ulottuvalle jaksolle, mutta S-ryhmä ilmoitti olevansa nyt valmis lyhyempään sopimuskauteen valmistajien niin halutessa.

– Pitkät sopimusjaksot toimivat normaalitilanteessa hyvin, sillä ne antavat pitkäjänteistä näkyvyyttä niin valmistajille kuin kaupalle. Tarjoukset pitää kuitenkin jättää kaupalle melko aikaisin, mikä varsinkin muuttuvissa olosuhteissa saattaa olla pulmallista, Tolvanen sanoo.

Lyhyemmät sopimukset olisivat hankalia muun muassa broilerinkasvattajien kannalta. Tilannetta monimutkaistaa se, että suurista ruokavalmistajista HKFoods ja Atria ovat vahvasti tuottajien omistamia.

Kustannuspaineita tulee ruokaketjuun öljyn hintaharppauksesta. Se vaikuttaa kuljetuskustannuksiin ja muovituotteisiin. Jos tilanne Hormuzinsalmessa rauhoittuu ja öljyn hinta sitä myötä laskee, kaikki hintapaineet eivät ehdi vaikuttaa teollisuuteen.

Tolvanen korostaa, että osuuskaupalla on vastuu pitää huolta siitä, että suomalaisella kuluttajalla olisi varaa hyvään ja terveelliseen ruokaan kaikissa suhdanteissa. Myös tuottajat ja elintarviketeollisuus ovat kuitenkin nyt tiukassa paikassa ja kustannusten nousu on monilla aloilla ennakoimaton.

Ukrainan sota aiheutti ruuan hintapompun

Suomen päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä. S-ryhmän markkinaosuus kasvoi viime vuonna 49 prosenttiin, Keskon osuus oli 33,5 prosenttia, Lidl Suomen 9,5 prosenttia ja Tokmannin 3,2 prosenttia. Kokonaismarkkinan arvo oli tutkimusyhtiö Nielsenin mukaan runsaat 24 miljardia euroa.

PTT arvioi hiljattain, että meneillään olevassa tilanteessa ei ole kyse vuoden 2022 kaltaisesta hintashokista. Tuolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti raaka-ainemarkkinat, ja suuret kaupan toimijat avasivat hintaneuvottelut ruokavalmistajien kanssa kesken valikoimakausien.

Kauppa arvioi tuolloin, että uusien sopimusten kautta ruokaketju sai käyttöönsä satoja miljoonia euroja lisärahaa. Ainakin osa tästä ohjautui ruokateollisuuden kautta alkutuottajille saakka.

Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.