Kymmenien miljoonien lasku, kymmeniä tuhansia viisuturisteja. Helsinki ja Tampere jännittävät Euroviisujen lopputulosta erityisesti, Ylellä mukana on huoltakin.
lauantaina valtaosa suomalaisista jännittää ruutujen äärellä sitä, tuovatko ennakkosuosikit Linda Lampenius ja Pete Parkkonen Euroviisujen voiton kotiin Wienistä.
Ylellä henkeä pidätellään monestakin syystä. Euroviisujen järjestäminen maksaa kaikkiaan kymmeniä miljoonia euroja riippumatta kisakaupungista ja -paikasta. Ylen osuus projektissa on valtava.
Kun Suomessa pidettiin Euroviisut vuonna 2007, Yleisradion arvio loppulaskusta oli noin 12,4 miljoonaa euroa. Summasta Helsingin kaupungin osuus oli 1,5 miljoonaa euroa.
Nykypäivään verrattuna tilanne oli monin tavoin toinen, muun muassa semifinaaleja oli tuolloin vain yksi. Liki 20 vuodessa kustannustaso on noussut merkittävästi, ja viisujen kesto ja koneisto on paisunut tekniikaltaan yhä näyttävämmäksi ja vaativammaksi.
Euroviisuorganisaation mukaan esimerkiksi Wienin kisoissa työskentelee noin 250 ihmistä useita kuukausia paikan päällä.
Yleltä ei haluttu finaalin alla kommentoida mitenkään mahdollisen voiton tuomaa kisaponnistusta.
– Mahdollisia viisujärjestelyitä emme nyt kommentoi sen enempää, vaan keskitymme Ylessä viisufinaaliin ja siihen, että Liekinheitin pärjää mahdollisimman hyvin. Katsotaan siis ensin kuka voittaa, Ylen viestinnästä todettiin.
Ylen sisällä viisuvoitosta tietysti iloittaisiin ja otettaisiin haaste vastaan, mutta voitto herättää IS:n tietojen mukaan myös huolta. Rajun säästökuurin kourissa oleva Yle on toisenlainen organisaatio kuin 20 vuotta sitten.
Erityisesti perussuomalaiset ovat tällä hallituskaudella ajaneet Yleen rajun säästökuurin. Sen toiminnan ryöpyttäminen on jatkunut säästöohjelman jatkuessakin.
Helsingin Senaatintorin kisakatsomo vuonna 2007. Kuva: Joel Maisalmi
Orpon ja Purran hallitus päätti leikata Ylen rahoitusta, mikä parlamentaarisen työryhmän mukaan tarkoittaa 66 miljoonan euron sopeutusta vuosina 2025–2027.
Leikkaukset ovat kohdistuneet Ylessä kaikkiin toimintoihin. Miten mahdolliset euroviisut rahoitetaan? Mistä tarvittava työvoima? Näitä kysymyksiä on eittämättä jo pohdittu Ylessä, ja ne nousevat isosti esille heti, jos Suomi sattuisi voittamaan.
Euroviisujen järjestäminen on ollut kallista puuhaa viime vuosina. Viime vuosina Euroviisujen hinta on vaihdellut noin kymmenestä miljoonasta eurosta jopa 30 miljoonaan euroon.
Viime vuonna viisut järjestettiin Sveitsin Baselissa. Ne tulivat maksamaan noin 33 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 järjestetyt Liverpoolin Euroviisut maksoivat noin 11 miljoonaa euroa, ja niitä rahoittivat muun muassa Liverpoolin kaupunki, Britannian hallitus, Euroopan yleisradiounioni EBU ja brittien yleisradioyhtiö BBC.
Helsingin suunnalta arvioitiin vuosi sitten, että Euroviisujen järjestäminen maksaisi 25–35 miljoonaa euroa. Kuluja tulee tapahtumapaikan vuokrasta, lavatekniikasta, televisiotuotannosta, turvajärjestelyistä ja logistiikasta, kirjoitti Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen HS:n mielipidepalstalla.
Kaupungeista sekä Helsinki että Tampere haluavat viisut. Messukeskuksesta arvioitiin viime vuonna, kun Erika Vikmanin menestystä jännitettiin, että sen korkeimpaan halliin mahtuisi katsomo 9 000 viisufanille. Jos seiniä avataan, tilaa voi olla 20 000 katsojalle.
– Keskustelu kaupungin ja muiden tahojen kanssa alkaa jos voitto kotiin tulee. Toki toivotamme Euroviisut tervetulleiksi Suomeen, ja erityisesti Helsinkiin ja Pasilaan, Lumia Ankkuri, markkinointi- ja viestintäjohtaja Helsingin Messukeskuksesta sanoo.
Ankkuri kehuu Messukeskuksen vahvuudeksi sitä, että tilaa on tarpeeksi monille erilaisille toiminnoille, joita kisaorganisaatio tarvitsee. Vuonna 2007 Messukeskus emännöi lehdistökeskuksena, silloinen Hartwall-areena, nykyinen Helsinki Halli toimi kilpailujen päänäyttämönä.
– Tuotanto on niin valtava ja poikkeuksellinen Suomen oloissa ylipäätään, että luultavasti kaupungissa hyödynnettäisi useita paikkoja.
Helsingin areena voisi toimia jälleen kisapaikkana.
– Toivotamme kaikki tapahtumajärjestäjät yhdenvertaisesti tervetulleeksi. Hienoahan se olisi, sanoi Ylelle operatiivinen johtaja Mirkka Rautala Live Nationista, joka vastaa Helsingin areenan tapahtumista.
Kuva: Mikko Vattulainen
Myös Tampere on alkanut valmistautua mahdolliseen Euroviisu-isännyyteen, Aamulehti ja Yle kertoivat. Kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä sanoi Ylelle, että asiaa on jo mietitty ja Tampereen areena olisi mahdollinen järjestämispaikka.
Pesän mukaan halli on Suomen uusin halli, ja sen teknologia vastaa sellaista lähtökohtaa, mitä tänä päivänä Euroviisuissa tarvitaan.
Kisakaupungin valinta olisi Yleisradion päätös.
Kaupungille viisuturistit toisivat vastaavasti valtavasti lisätuloja. Vuonna 2024 Malmössä, Ruotsissa Euroviisut houkuttivat yli 50 000 vierailijaa, ja tapahtumaviikko tuotti jopa 32 miljoonan liikevaihtoa, Pakarinen huomautti.
Kisojen kustannuksilla on useita päämaksajatahoa, yleisradioyhtiö, EBU, valtio ja lipputuotot. Miten kulut sitten näiden kesken jaettaisiin, on kaikkien muiden kysymysten tapaan täysin auki – kuten se, minne voitto tänä vuonna menee.