Suunta näyttää selvältä: EU:sta on tulossa maailman ensimmäinen suuri talousalue, joka asettaa sosiaalisen median palveluille alaikärajan. Tähän suuntaan poliittiset tuulet puhaltavat nyt voimakkaasti.
Virallisesti ikärajan asettamista pohditaan parhaillaan Euroopan komission asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka suosituksia odotetaan heinäkuussa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti kuitenkin tällä viikolla Kööpenhaminassa puheen, joka jo vahvasti ennakoi alaikärajan asettamista. Von der Leyen sanoi, että lasten pääsyä sosiaalisen mediaan täytyy lykätä. Hänen mukaansa EU voi ottaa mallia Australiasta, joka maailman ensimmäisenä maana asetti sosiaalisen median palveluille 16 vuoden ikärajan.
Digikomissaari Henna Virkkunen (kok) on aiemmin vastustanut ikärajan asettamista, mutta von der Leyenin puheet kertovat, että komissio on nyt avoimempi ajatukselle. Huoli sosiaalisen median haittavaikutuksista lapsille ja nuorille on laajaa, ja monet vanhemmat kokevat, etteivät kykene riittävällä tavalla kontrolloimaan lastensa ruutuaikaa. He huutavat apuun lainsäätäjiä. Alaikärajan asettamista on vaadittu Suomessakin, mutta virkakoneisto ja hallitus katsovat, että EU:n digipalveluasetus estää kansallisen ikärajan asettamisen.
Jostain syystä muualla Euroopassa lakia tulkitaan toisin. Jo kymmenen EU-maata on kansallisesti asettamassa somepalveluille alaikärajaa. Pisimmällä on Ranska, joka on hyväksynyt ikärajan asettavan lain ja pyytänyt siitä komission laillisuusarviota.
Komissio ei halua itselleen roolia, jossa se kieltäisi jäsenmaiden hallituksia tekemästä toimia, joilla on äänestäjien laaja tuki. Virkkunen on jo todennut, että jäsenmailla on oikeus asettaa kansallisia ikärajoja.
Juuri jäsenmaiden paine pakottaa komission toimimaan. Muutoin edessä olisi yritysten kannalta painajaismainen tilanne, jossa ikärajat, niiden valvonta ja tekninen toteutus vaihtelevat maasta toiseen. Siksi tarvitaan EU-tason ratkaisu. Komissio on esitellyt teknisen ratkaisun digimaailman ikärajojen valvontaan eli EU:n ikävarmennussovelluksen. Sen on tarkoitus olla käytössä kaikissa jäsenmaissa vuoden loppuun mennessä.
Komission lakiesitys ikärajan asettamisesta voi tulla jo tänä kesänä. Ilmeinen kysymys on, johtaako esitys uuteen riitaan EU:n ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon kanssa. Ikäraja iskisi ennen kaikkea amerikkalaisiin somejätteihin, mitä Trumpin hallinto ei aiemmissa yhteyksissä ole sulattanut.
Ikärajoja pohditaan myös Yhdysvalloissa.
Keskustelu sosiaalisen median haitoista käy kiivaana myös Yhdysvalloissa, ja monet osavaltiot suunnittelevat sosiaalisen median ikärajojen asettamista. Floridan osavaltio on jo kieltänyt sosiaalisen median tilien perustamisen alle 16-vuotiailta.
Huomionarvoista on, että Floridaa johtaa peritrumpilainen kuvernööri, ja ikärajan asettamista tukivat niin demokraatit kuin republikaanitkin. Somejätit taistelevat myös kotimaassaan kieltoja vastaan, mutta eivät voi enää luottaa siihen, että Donald Trumpin lähipiiriin ujuttautuminen suojelee niitä uudelta sääntelyltä.
Jos tai kun EU asettaa alaikärajan sosiaalisen median palveluille, sillä voi olla heijastusvaikutukset koko maailmaan. Se saattaa antaa sysäyksen ikärajojen yleistymiselle globaalisti. Komission julkilausuttuna tavoitteena on, että EU:n uudesta ikävarmennussovelluksesta tulisi globaali standardi samaan tapaan kuin koronapandemian keskellä luodusta rokotustodistussovelluksesta, joka levisi kymmeniin maihin EU:n ulkopuolella.
EU:lla on tilaisuus vastata monien eurooppalaisten toiveisiin, mutta myös osoittaa, että sen sääntely hyödyttää kuluttajia ja kansalaisia Euroopan ulkopuolellakin. Uusien säännösten valvonta käytännössä on kuitenkin vaikeaa. Vastuu valvonnasta jää joka tapauksessa vanhemmille. Tätä tehtävää ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, hallituksille tai Euroopan unionille.