Moni suomalainen on kokenut, että asuntolainaa olisi vaikeampi saada kuin ennen.iStock
Asuntolainan myöntämisen kriteerit ovat pankkien mukaan pysyneet samoina vuodesta 2010. Kaksi lainanantoon vaikuttavaa seikkaa on kuitenkin muuttunut.
Onko asuntolainan saaminen nykyisin vaikeampaa kuin ennen? Tämä on kenties yleisin toimittajan kysymys, johon Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala saa nykyisin vastata.
Lainanmyöntämiskriteereissä ei kuitenkaan ole hänen mukaansa juuri mikään muuttunut sitten vuoden 2010. Silloin pankit ottivat käyttöön nykyisen, 6 prosentin stressitestin. Se on yhä lähtökohta.
”Riippumatta siitä, kuka hakee lainaa, hänet stressitestataan samoilla parametreillä kuin kaikki muutkin eli 6 prosentin korolla ja 25 vuoden takaisinmaksuajalla. Näin halutaan varmistaa, ettei stressatussakaan tilanteessa tule vaikeuksia takaisinmaksun kanssa.”
Lue myös: Jenna ei saanut lainaa perheasuntoon – neljän tonnin tulot ja 80 tonnin pesämuna eivät auttaneet
Positiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa lainanantoon
Jotain on toki muuttunutkin, mutta Pajalan mukaan vain positiiviseen suuntaan.
Kaksi vuotta sitten pankit ottivat käyttöön verottajan ylläpitämän positiivisen luottotietorekisterin, jossa näkyy hakijan kokonaisvelkaantumistilanne: kulutusluotot, asuntoluotot, luottokorttilimiitit, pikavipit.
Luotottaja on nykyisin velvollinen positiivista luottotietorekisteriä hyödyntäen varmistamaan asiakkaan kokonaisvelkaantumistilanne ja sen vaikutus takaisinmaksukykyyn.
Aikaisemmin tieto kokonaisvelka-asteesta perustui asiakkaan omaan ilmoitukseen. Pankki näki vain ne luotot, jolla asiakkaalla oli lainaa myöntävässä pankissa.
Muutos ei kuitenkaan ole vaikuttanut luotottamisen perusperiaatteisiin, Pajula painottaa.
”Väite, että lainansaantikriteerit olisivat kiristyneet, ei pidä paikkaansa.”
Vakuuden eli ostettavan asunnon tarkastelussa uusia kriteerejä
Takaisinmaksukyvyn lisäksi luotonantaja arvioi asuntolainan kohdalla vakuutta eli asuntoa. Tähän linkittyy nykyään usein kiivaanakin käyvä keskustelu siitä, etteivät pankit enää myöntäisi lainaa tietynlaisille kohteille.
”Asiakas saa ostaa mitä haluaa, mutta pankki arvioi kohteen kuntoa, korjausvelkaa ja sijaintia. Lisäksi nykyisin on kasvava paine arvioida kohteen energiatehokkuus ja tuoreimpana asiana fyysinen riski, jossa tutkitaan esimerkiksi sitä, onko talo vaikkapa hulevesitulva-alueella”, Pajala kertoo.
”Jos ajattelee neuvottelua ja lainansaantikriteereitä, lainasaantiin ei ole tullut merkittäviä muutoksia”, sanoo myös OP Pohjolan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Hanna Heinonen.
Oleellista on selvittää asiakkaan maksukyky, katsoa taloudellinen tilanne ja riittävät vakuudet, hän jatkaa.
Se, hakeeko lainaa yksinhakija vai pariskunta, ei Heinosen mukaan vaikuta lainan saantiin.
”Ei ole väliä, onko yksi vai kaksi hakijaa. Ihan samalla tavalla katsotaan taloudellinen maksukyky ja vakuudet”, hän tähdentää.
Hakijan tilanne katsotaan aina kokonaisuutena hakijoiden määrästä riippumatta.
”Tarkastelemme sitä, onko tulotaso ja maksukyky riittävällä tasolla lainaan nähden. Lainaa saa ensiasunnon ostajilla olla maksimissaan 95 prosenttia vakuuden arvosta ja muilla kuin ensiasunnon ostajilla 90 prosenttia.”
Myös omarahoitusosuudet ovat pysyneet aika lailla samoina viime vuodet, Heinonen muistuttaa.