Niiden sisältämät harvinaiset metallit voisivat tuottaa yli 1,1 miljardin euron arvosta raaka-aineita. Fraunhofer Austria -instituutin tutkimuksen mukaan laitteet ovat liian vanhoja uudelleenkäyttöön, mutta arvokkaita kierrätysmateriaalina.
Koko Euroopassa puhelimista voitaisiin saada muun muassa 5 000 tonnia kobolttia ja yhdeksän tonnia kultaa.
Suomessa laitteita on suhteessa eniten. Jopa 1,53 käytöstä poistettua älypuhelinta asukasta kohden. Arvoltaan suomalaiskodeista löytyvä metallipääoma on noin 14,4 miljoonaa euroa.
– Vanhojen älypuhelinten hautaaminen laatikoihin ei ole viisasta, toteaa Refurbed yrityksen perustaja Kilian Kaminski.
Hänen mukaansa kierrättäminen paitsi vähentää ympäristökuormitusta myös tukee EU:n strategista autonomiaa raaka-ainehuollossa.
Tiedot ilmenevät Fraunhofer Austria -tutkimusinstituutin tutkimuksesta, jonka on teettänyt Euroopan johtava kunnostettujen laitteiden markkinapaikka Refurbed. Fraunhofer Austrian Paul Rudorf huomauttaa, että elektroniikkajätteen metallipitoisuus voi olla suurempi kuin perinteisissä malmeissa ja siksi laatoissa lojuvat puhelimet voivat olla nykypäivän tuottavimpia ”kaivoksia”.
Tällä hetkellä vain noin kymmenen prosenttia eurooppalaisista puhelimista kierrätetään. Suomessa kierrätys on ollut helppoa jo vuosikymmeniä, mutta monelta jää se silti tekemättä.
Arto Puumalainen SER-tuottajayhteisöstä muistuttaa, että sähköromun voi viedä ilmaiseksi jäteasemille tai palauttaa kauppoihin sekä näin palauttaa arvokkaat materiaalit turvallisesti uudelleen käyttöön.
Vain murto-osa vanhoihin älypuhelimiin sidotuista resursseista hyödynnetään. Älypuhelinten globaali kierrätysaste on vain 7,5 prosenttia, ja Euroopassakin vain noin kymmenen prosenttia laitteista kierrätetään.
Suuri osa kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä laitteista joko jää kotitalouksiin tai viedään toisinaan laittomasti kehitysmaihin.
Samaan aikaan EU:n riippuvuus tuontiraaka-aineista kasvaa muun muassa puolustusteollisuuden, uusien teknologioiden ja uusiutuvaan energiaan panostamisen vuoksi. Siksi EU on asettanut tavoitteekseen kattaa 25 prosenttia raaka-ainetarpeestaan kierrätyksellä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun on voinut kierrättää helposti SER-kierrätyksen avulla jo yli 20 vuoden ajan.
– Sähkö- ja elektroniikkajäte on helppo kierrättää viemällä käytöstä poistuneet laitteet ilmaiseksi SER-kierrätyspisteisiin, joita löytyy muun muassa jäteasemilta. Vanhat laitteet voi myös palauttaa maksutta sähkölaitteita myyviin kauppoihin. Näin varmistetaan, että laitteiden sisältämät metallit ja muut materiaalit päätyvät uudelleen käyttöön turvallisesti, sanoo Puumalainen.
Poimintoja videosisällöistämme