Turun ratikka | Äänestyksestä odotetaan poikkeuksellisen tiukkaa, ja lopputulos voi ratketa vielä poissaoloihin, tyhjiin ääniin tai viime hetken kannanmuutoksiin. HS seuraa kokousta paikan päällä.
Lue tiivistelmä
Turun kaupunginvaltuusto päättää tänään maanantaina, rakennetaanko kaupunkiin raitiotie.
Ennakkoarvioiden mukaan äänestys on erittäin tiukka ja hanke voi kaatua muutamalla äänellä.
Raitiotien kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 530–540 miljoonaa euroa.
Hanketta on suunniteltu 17 vuoden ajan, ja ratikka palaisi Turkuun yli 50 vuoden tauon jälkeen.
Turun kaupunginvaltuusto tekee maanantai-iltana yhden kaupungin lähihistorian suurimmista päätöksistä. Ennakkoasetelma on poikkeuksellisen tiukka: raitiotie voi kaatua vain muutaman äänen enemmistöllä.
Kokous alkaa kello 18, mutta päätöstä odotetaan vasta myöhään illalla, mahdollisesti lähempänä puolta yötä. HS seuraa kokousta paikan päällä.
Äänestyksestä on muodostumassa yksi Turun viime vuosien dramaattisimmista poliittisista ratkaisuista. Ennakkoarvioiden mukaan näyttää tällä hetkellä siltä, että ratikka voi kaatua valtuustossa niukasti. Turun Sanomien mukaan investointia vastustaa 34 valtuutettua, mikä riittäisi hylkäämään hankkeen, jos kaikki pysyvät kannassaan eikä poissaoloja tule. Turun kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua.
Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua. Tyhjät äänet, poissaolot tai yksittäiset viime hetken kannanmuutokset voivat ratkaista lopputuloksen. Käytännössä päätös voi ratketa vain muutamaan ääneen.
On myös mahdollista, että asia äänestetään vielä pöydälle, jolloin asian ratkaisu siirtyy myöhempään kokoukseen.
Raitiotietä on suunniteltu Turussa eri muodoissa lähes 17 vuoden ajan. Kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2009, että raskaimmin kuormitetuilla joukkoliikennelinjoilla tavoitellaan raitiotieratkaisua. Tämän jälkeen hankkeesta on tehty useita yleissuunnitelmia ja lisäselvityksiä.
Turussa kulki raitiovaunuja vuoteen 1972 asti. Jos valtuusto hyväksyy hankkeen, ratikka palaisi kaupunkiin yli 50 vuoden tauon jälkeen.
Nyt päätettävä ensimmäinen linja kulkisi Varissuolta Kupittaan ja keskustan kautta satamaan. Reitin varrella sijaitsevat muun muassa yliopistot, keskussairaala Tyks, Kupittaan kasvava tiedepuistoalue sekä Linnakaupunki.
Kyse ei olisi pelkästä raidehankkeesta. Toteutussuunnitelman mukaan raitiotien yhteydessä uusittaisiin katuja laajasti niin sanotusti seinästä seinään. Vesijohdot, viemärit, kaukolämpölinjat ja muuta kunnallistekniikkaa siirrettäisiin pois radan alta, ja samalla rakennettaisiin uusia pyöräteitä, jalkakäytäviä ja ajokaistoja.
Esityksen mukaan raitiotien rakentaminen olisi ehdollinen päätös. Vaikka valtuusto hyväksyisi investoinnin, varsinaisen rakentamisen aloittaminen edellyttäisi vielä valtionrahoituksen varmistumista. Toteutus- ja rahoitusmalli tuotaisiin valtuuston käsittelyyn uudelleen myöhemmin.
Rakentaminen olisi tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2027–2028 tehtäisiin valmistelevia töitä, Tuomiokirkkosillan uusimista sekä arkeologisia kaivauksia. Varsinaisen rakentamisen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta, ja liikenteen olisi tarkoitus alkaa syksyllä 2033.
Raitiotien kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 530–540 miljoonaa euroa kalusto mukaan lukien. Pelkän rakentamisen kustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi 14 vaunun hankintahinnaksi arvioidaan 65–75 miljoonaa euroa. Niin sanotun superbussivaihtoehdon hinnaksi on arvioitu noin 241 miljoonaa euroa.
Superbussi tarkoittaa runkobussijärjestelmää, jossa pitkät bussit kulkevat pääosin omilla kaistoillaan raitiotien tapaan ja saavat liikennevaloetuuksia nopean ja täsmällisen liikenteen varmistamiseksi.
Yksi kustannusten erikoisimmista yksityiskohdista liittyy arkeologiaan. Raitiotien reitti kulkee Turun historiallisimpien alueiden läpi, ja pelkkien arkeologisten kaivausten kustannuksiksi arvioidaan 26,6 miljoonaa euroa.
Raitiotien ja superbussin hintaero on ollut koko kevään poliittisen kiistan ytimessä. Vastustajien mukaan Turulla ei ole varaa näin suureen investointiin tilanteessa, jossa kaupungilla on samaan aikaan mittavia koulu-, päiväkoti- ja infratarpeita.
Kannattajat puolestaan korostavat, ettei vertailu ole yksinkertainen. Myös superbussivaihtoehto vaatisi mittavia katu- ja joukkoliikenneinvestointeja, omia kaistoja sekä kunnallistekniikan uudistamista. Vaikutusarvion mukaan samoille kaduille pitäisi tehdä noin 65 miljoonan euron investoinnit myös ilman ratikkaa.
Ratikan puolustajat painottavat erityisesti kapasiteettia. Raitiovaunuun mahtuisi noin 220–260 matkustajaa, kun nykyisen kokoisiin telibusseihin mahtuu noin 80–90 matkustajaa.
Turun viranhaltijajohdon kanta on ollut selvästi ratikan puolella. Joukkoliikennejohtaja Jari Paasikivi esitti keväällä myönteistä lausuntoa raitiotielle. Myös kaupungin johto on korostanut, että nykyisten runkobussilinjojen kapasiteetti ei pitkällä aikavälillä riitä kasvavan kaupungin tarpeisiin.
Silti poliittinen kenttä on pysynyt hajanaisena. Vihreät ovat olleet johdonmukaisesti ratikan takana, mutta erityisesti kokoomuksessa näkemykset jakautuvat voimakkaasti. Myös Sdp:ssä on ollut näkyvää sisäistä erimielisyyttä.
Keskustelua on leimannut poikkeuksellisen näkyvä ratikan vastainen kampanjointi. Osallistuvat turkulaiset ry on kerännyt rahaa ratikan vastustamiseen ja luvannut tuottaa niin sanottua vaihtoehtoista tietoa hankkeesta. Kampanja on herättänyt voimakasta kritiikkiä kaupungin johdossa, jossa sitä on pidetty yrityksenä horjuttaa luottamusta virkavastuulla tehtyihin selvityksiin.
Ratikkavaalit.fi-niminen sivusto lobbasi kuntavaalien alla rajusti ratikkaa vastaan.
Ratikan kannattajat ovat puolestaan vedonneet erityisesti Tampereen kokemuksiin. Tampereella ensimmäistä ratikkalinjaa vastustettiin aikanaan voimakkaasti, mutta myöhemmät laajennuspäätökset ovat syntyneet selvästi aiempaa laajemmalla poliittisella tuella.
Turussa tunnelma on ollut päinvastainen. Mitä lähemmäs päätöstä on tultu, sitä jyrkemmäksi keskustelu on muuttunut.
Jos valtuusto hyväksyy ratikan, Turku alkaa valmistella hankkeen toteutusta valtionrahoituksen varmistumista varten. Jos hanke kaatuu, kaupunki joutuu käytännössä aloittamaan uuden joukkoliikenneratkaisun suunnittelun. Ratikan hylkääminen merkitsisi noin 3–5 vuoden pituista uutta suunnittelu- ja päätöskierrosta.