Suomessa ja Itä-Euroopassa on tavattu ukrainalaisia drooneja. Tämä tiedetään Ukrainan ja Venäjän käyttämistä drooneista.
Ukrainan lennokki-isku Venäjän Taganrogin kaupunkiin tallentui paikallisen kuvaamalle videolle maaliskuun lopulla.
Suomessa varoitettiin perjantaiaamuna mahdollisesta drooniuhkasta. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula totesi myöhemmin perjantaina, että alueloukkausta ei lopulta tapahtunut vaan kyse oli ollut merkittävästä ja etukäteen tiedetystä drooniuhkasta eikä Suomen ilmatilaan päätyneestä droonista.
Ukraina teki viime yönä laajan droonihyökkäyksen Venäjälle. Aiemmin Suomeen ja muualle Itä-Eurooppaan on päätynyt ukrainalaisia drooneja, kun Venäjä on torjunut niitä elektronisen sodankäynnin keinoin.
Kouvolan alueelta löytyi maaliskuun lopulla ukrainalaisia droonin jäänteitä. Sen tyyppiä ei ole tunnistettu varmuudella. Kuva: Poliisi
Ukraina ja Venäjä käyttävät sodassa laajasti erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia, englanniksi UAV (unmanned aerial vehicle), joista käytetään yleisnimityksenä myös droonia.
Ukrainan ja Venäjän käyttämät pitkän kantaman kiinteäsiipiset droonit, joista usein käytetään myös termiä lennokki, ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin pienemmät FPV-droonit. Näiden välimaastoon mahtuu myös paljon erilaisia drooneja.
Tällaisia lennokeilla Ukraina ja Venäjä iskevät
Ukrainalla on käytössään useita pitkän kantaman lennokkeja, joita on otettu käyttöön sodan aikana. Suomeen tiedetään harhautuneen esimerkiksi ukrainalainen An-196 Ljutyi -lennokki.
Ljutyi-lennokeilla on isketty onnistuneesti venäläisiin öljynjalostamoihin ja Venäjän aseteollisuutta vastaan. Näiden lennokkien kantama on reilusti yli tuhat kilometriä.
Lennokin kantama räjähdelasti on tiettävästi ainakin 75 kiloa. Vertailun vuoksi esimerkiksi yleisimmässä Venäjän käyttämässä Shahed 136 -mallin lennokissa on 50 kilon taistelukärki.
Ukrainalainen pitkän kantaman Ljutyi-lennokki asevalmistaja Ukroboronpromin julkaisemassa kuvassa. Kuva: Ukroboronprom
Muita esimerkkejä Ukrainan pitkän kantaman lennokeista ovat esimerkiksi ultrakevyestä Aeropraktin lentokoneesta muokattu lennokki, jollaisella Ukrainan epäiltiin iskeneen esimerkiksi Viipurin satamassa rakenteilla olevaan Venäjän rajavartiolaitoksen jäänmurtajaan maaliskuussa.
Ukraina iskee Venäjälle myös esimerkiksi Fire Pointin FP-1/2-lennokeilla. Hiljattain somessa levisi video, jossa Ukraina laukaisi FP-lennokista ammuksia kohti venäläissotilaita. Kyse oli tiettävästi ensimmäisestä kerrasta, kun FP-1/2-lennokit oli näin varusteltu.
Venäjä puolestaan on tullut tunnetuksi iranilaisten Shahed-lennokkien käytöstä. Nykyisin tosin Venäjä valmistaa kyseisiä lennokkeja itse ja käyttää niistä nimeä Geran.
Venäläinen Geran-2-lennokki ehti tallentua kameraan ennen syöksymistään kiovalaiseen kerrostaloon 16. huhtikuuta. Geran on Venäjällä valmistettu versio iranilaisesta Shahed-136-lennokista. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters
Kun Venäjä hyökkää Ukrainaan lennokein, kyse on usein juuri Shahed/Geran-lennokeista. Näiden lisäksi mukana on kuitenkin myös esimerkiksi Gerbera-monikäyttölennokkeja.
Gerberoita Venäjä käyttää lähinnä räjähteettöminä harhautusmaaleina, joiden tarkoituksena on ylikuormittaa Ukrainan ilmapuolustusta, jotta räjähteillä varustellut lennokit ja ohjukset pääsisivät maaleihinsa.
An-196 Ljutyi lähetettiin matkaan viime vuoden huhtikuussa jossakin päin Ukrainaa. Kuva: East2West News / MVPhotos
Mitä ovat FPV-droonit?
FPV-droonit (first person view drones) ovat pieniä, lyhyen kantaman pienoiskopterin näköisiä drooneja. Niitä Ukraina ja Venäjä käyttävät tavallisesti etulinjassa paitsi iskuihin, myös esimerkiksi tiedusteluun ja joukkojen huoltoon.
Iskuja toteutetaan myös eri tavoin: FPV-droonit syöksyvät kohdettaan päin tai vaanivat esimerkiksi tiellä kohdettaan. Drooneilla voidaan myös pudottaa räjähteitä.
FPV-drooni kuvattiin viime joulukuussa Niinisalossa, jossa Maavoimat esitteli niihin liittyvää koulutusta. Kuva: Joonas Salli
Vaikka FPV-drooneja on käytetty lähinnä etulinjassa, viime kesänä nähtiin myös poikkeuksellinen operaatio, jossa Ukraina salakuljetti FPV-drooneja Venäjälle ja iski niillä Olenjan, Ivanovon, Djagilevon ja Belajan lentotukikohtiin. Iskujen kohteena olivat Venäjän strategiset pommikoneet, joita Venäjä on käyttänyt iskuissaan Ukrainaan.
FPV-droonit ohjataan maaliin droonin kameran välittämän videokuvan perusteella. Ne ovat alttiita elektroniselle häirinnälle, sillä niitä ohjataan radioyhteyden välityksellä. Vuodesta 2024 lähtien rintamalla on nähty yhä enemmän valokuidulla varustettuja drooneja, joita ei elektronisesti voi häiritä.
Maahan syöksynyt venäläinen Molnija-lennokki kuvattiin helmikuussa 2025 rintamalinjan lähellä Dnipropetrovskin alueella. Kuva: Oleksandr Klymenko / Reuters
FPV-droonin ja lennokin välimaastossa on esimerkiksi venäläinen Molnija-drooni, joka muistuttaa ulkonäöllisesti lennokkia ja jonka kantama voi olla useita kymmeniä kilometrejä, toisin kuin perinteisillä FPV-drooneilla. Molnijoilla on isketty muun muassa rajan lähellä sijaitsevaan Harkovaan.