Maailman terveysjärjestö julisti ebolan kansain­väliseksi kansanterveys­uhaksi.

Sinisiin suojavaatteisiin ja hengityssuojaan pukeutunut hoitohenkilökunnan jäsen seisoo ja katsoo kameraan, taustalla sairaalasängyllä on potilaita.

Avaa kuvien katselu

Kongon demokraattisen tasavallan sairaaloissa on jouduttu hoitamaan jälleen uusia ebolatartuntoja. Kuva Rwamparan sairaalasta maan itäosasta. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press

  • Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut Kongon demokraattisen tasavallan ebolaepidemian kansainväliseksi terveysuhaksi. Mahdollisesti yli 200 ihmistä on sairastunut.
  • Tämänkertaisen epidemian aiheuttaneeseen Bundibugyo-virukseen ei ole rokotetta tai lääkettä, mikä vaikeuttaa epidemian hallintaa.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tauti ei ole uhka Suomelle. Paikallisesti Afrikassa riski on kuitenkin merkittävä.

Ebolavirus on sairastuttanut Afrikassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa mahdollisesti jo yli 200 ihmistä. Kuolleita on raportoitu 80.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti viikonloppuna ebolan kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Pandemiasta ei ole kyse, mutta WHO varoittaa, että virus voi mahdollisesti levitä huomattavasti nykyistä laajemmalle.

Yle kysyi suomalaiselta terveysuhkien torjunnan asiantuntijalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakomalta, millaisen riskin nyt leviävä ebola muodostaa.

1. Kuinka vakava tilanne on?

Kun tauti voi aiheuttaa merkittävän valtioiden rajat ylittävän terveysuhan, voidaan asettaa kansainvälisen kansanterveysuhan julistus. Se helpottaa resurssien ja myös rahoituksen koordinointia ja taistelua tautia vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Leif Lakoma kuvattuna THL:n pääsisäänkäynnin edessä

Avaa kuvien katselu

THL:n ylilääkäri Leif Lakoma arvioi, että Euroopassa ebola ei ole suuri uhka. Kuva: Paula Vilén / Yle

Tämä on nyt kolmas kerta, kun ebola julistetaan kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Edellinen kerta oli vuonna 2014, kun Länsi-Afrikassa oli iso epidemia. Silloin tartuntatapauksia oli lähemmäs 30 000.

Toinen kerta oli vuonna 2019 niin ikään Kongon demokraattisessa tasavallassa. Silloin oli noin 3 500 tapausta. Siihen nähden nyt tapauksia ei vielä ole kovin monta.

Käytännössä WHO:n varoitus kuitenkin kertoo, että tilannetta pidetään siinä määrin uhkaavana, että tapauksia voi tulla huomattavasti enemmän.

2. Ebolaepidemioita on 50 vuoden aikana ollut peräti 17. Miten nyt leviävä virustyyppi vertautuu aiempiin?

Ebolatautia ihmisissä aiheuttaa pääasiassa neljä virusta. Useimmiten epidemiat ovat Zaire- ja Sudan-viruksen aiheuttamia.

Nyt leviävä ebolavirustyyppi, Bundibugyo, on hieman harvinaisempi. Perinteisesti on ajateltu, että siinä kuolleisuus on ehkä vähän matalampi kuin muissa. Toisaalta se ei ole aiheuttanut niin monta epidemiaa kuin kaksi muuta virusta.

Nyt leviävän virustyypin keskeisin ero yleisimpään eli Zaire-virukseen on se, että tätä virusta vastaan ei tällä hetkellä ole käytössä rokotteita tai lääkehoitoa.

Alla oleva grafiikka näyttää, miten paljon ebolaan on kuollut ihmisiä 50 vuoden aikana. Kuvassa näkyvät vain ne vuodet, jolloin on todettu vahvistettuja tartuntoja.

3. Miten helposti nyt leviävä virusmuoto tarttuu?

Bundibugyo-viruksen aiheuttama ebola tarttuu samalla tapaa kuin muutkin ebolatautia aiheuttavat virukset.

Pääsääntöisesti tauti ei tartu kovin herkästi. Yleensä tartunta edellyttää läheistä kontaktia sairastuneen henkilöiden eritteisiin, pääosin silloin, kun oireet ovat jo alkaneet.

Virus voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä epidemioita, kuten aiemmin on nähty.

4. Miten tappava nyt leviävä virusmuoto on?

Tämä riippuu erittäin paljon siitä, miten potilaat pääsevät hoitoon. Perinteisesti ebolan Zaire-tyypin viruksella kuolleisuus on ollut melko korkeaa, 50–80 prosentin luokkaa.

Bundibugyo-viruksen aiheuttamissa epidemioissa kuolleisuus ollut hieman alhaisempaa, 30 prosentin luokkaa.

Toisaalta keskeistä on se, että toisin kuin Zaire-tyypin viruksen aiheuttamaan ebolaan, Bundibugyo-viruksen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa rokotetta tai lääkehoitoa, mikä vaikeuttaa taudin hoitoa sekä epidemian rajaamista.

Tällä hetkellä ebolaa on tavattu vain Kongon demokraattisen tasavallan koillisosassa.

Kartalla Iturin ja Pohjois-Kivun maakunnat Kongon demokraattisessa tasavallassa Afrikassa.

Avaa kuvien katselu

Ebolavirus leviää jälleen Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap5. Onko ebola uhka Suomessa?

Suomessa se ei ole uhka ja on arvioitu, että koko Euroopassakin väestölle riski on hyvin pieni. Täällä ei siis tarvitse olla huolissaan.

Paikallisesti Afrikassa uhka on merkittävä.

Tapauksia ei vielä ole aivan niin paljon kuin aiemmissa isommissa epidemioissa. Se, että ebola on nyt julistettu kansainväliseksi kansanterveysuhaksi, kuitenkin kielii siitä, että tapauksia voidaan odottaa tulevan lisää.

Näin THL:n ylilääkäri Leif Lakoma kertoo ebolan riskiarviosta:

Video: Jyrki Ojala / Yle, Minna Pärssinen / Yle