Kuopion Pilpan arvokas perinneympäristö on saanut uutta elinvoimaa Tapion koordinoimassa Pölyttäjäparatiisi Pilppa -hankkeessa. Vuoden mittainen luonnonhoitoprojekti keskittyi paitsi perinnebiotooppien hoitoon myös pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseen.
– Hankkeen pääpointti oli hoitaa aluetta, jossa on perinnebiotooppeja, ja samalla lisätä pölyttäjille sopivia elinympäristöjä, kertoo projektipäällikkö ja ympäristöasiantuntija Selma Salin Tapiosta.
Työ sisälsi muun muassa puuston poistoa, raivausta ja niittoa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota lahopuun ja lehtipuun määrään.
Pilpan alue valikoitui hankkeeseen, koska siellä oli selkeä hoidon tarve.
– Aiemmin avoimet alueet olivat kasvaneet umpeen, mutta niillä oli suuri potentiaali palautua hoidon avulla, Salin selittää.
Kuopion kaupungin luonnonsuojelusuunnittelija Kalle Ruokolainen kuvailee Pilppaa kuopiolaisten rakastamaksi virkistysalueeksi, jolla on pitkä historia.
– Se on kaunis kansallismaisema Haminalahden kupeessa, jota on kuvattu jo 1800-luvulla von Wrightin tauluissa. Maisema on syntynyt vanhan maatalouden myötä, mutta ilman hoitoa se kasvaa umpeen, Ruokolainen kertoo.
Viime vuosina hoito oli jäänyt vähemmälle, ja pusikoituminen eteni. Hankkeessa ei tyydytty pelkkään ylläpitoon, vaan tehtiin myös peruskunnostusta.
– Avattiin alueita, jotka olivat olleet peltoja mutta istutettu kuuselle. Poistimme jopa 50-vuotiaita kuusia, jotta valo pääsee maahan ja niittykasvillisuus elpyy, Ruokolainen sanoo.
Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.
– Arvioiden mukaan 99 prosenttia perinneympäristöistä on kadonnut viime vuosisadan aikana, Salin kertoo.
Syynä on laidunnuksen ja perinteisen maankäytön loppuminen. Hoito on kuitenkin tehokasta.
– Maaperän siemenpankki voi yllättää, kun avoimuutta palautetaan. Tulokset vaihtelevat, mutta mahdollisuuksia on, hän lisää.
Laidunnus on yksi tehokkaimmista keinoista.
– Eläimet tekevät työtä ilman fossiilista energiaa, lannoittavat maata ja lisäävät lajiston monimuotoisuutta, Ruokolainen toteaa.
Hän muistuttaa, että perinteiset suomalaiset eläinrodut, kuten itäsuomenkarja ja suomenlampaat, ovat tähän parhaita.
Hankkeen tulokset ovat lupaavia.
– Maisema on avartunut, pölyttäjälajisto on runsastunut ja perhosia on paljon. Uusiakin lajeja on löytynyt, Ruokolainen kertoo.
Vaikka lopullisia johtopäätöksiä ei vielä voi tehdä, suunta on oikea. Kuopion kaupunki aikoo jatkaa hoitoa.
– Meillä on tahto ylläpitää saavutettua tulosta ja kehittää aluetta edelleen pölyttäjäystävälliseksi, Ruokolainen lupaa. Laidunnusta harkitaan, mutta alueen sijainti ja ulkoilureitit tuovat haasteita.
Salin muistuttaa, että luonnon monimuotoisuutta voi tukea myös omalla pihalla.
– Jätä nurmikkoa leikkaamatta osittain, kylvä kukkaseoksia, lisää lahopuuta. Pienillä teoilla voi auttaa pölyttäjiä, hän vinkkaa.
Hankkeen tarinakartta ja kuvasarja ilmakuvista 1950-luvulta nykypäivään havainnollistavat, kuinka nopeasti maisema kasvaa umpeen ilman hoitoa. Karttaan voi tutustua verkossa.
Kuuntele lisää podcastista.
Savon Aallot ja Savon Sanomat kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.