Ilomantsi uskoo retkeilyyn panostamisen tuovan matkailijoita. Suomen Ladussa toivotaan keskustelua ulkoilun rahoituksesta.
Koitajoen alueen reiteillä pääsee kävelemään niin suolla kuin metsässäkin. Video: Heikki Haapalainen / Yle
- Metsähallitus siirtää säästösyistä useita retkeilyalueita kuntien hoidettavaksi.
- Taustalla ovat hallituksen leikkaukset. Metsähallitus keskittää rahansa kansallispuistoihin.
- Esimerkiksi Ilomantsin kunta hoitaa nyt Koitajoen reittejä ja toivoo matkailutuloja, mutta kalliit korjaukset vaativat ulkopuolista rahoitusta.
Yhä useampi valtion mailla sijaitseva retkeilyalue on jatkossa kunnan vastuulla.
Säästöjä etsivä Metsähallitus neuvottelee siitä, että kuusi eri puolilla Suomea sijaitsevaa retkikohdetta siirtyisi kuntien hoitoon.
Esimerkiksi Änäkäisen alue Lieksassa ja Koitajoen alueen reitit Ilomantsissa ovat jo aiemmin siirtyneet kunnille.
Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas uskoo, että retkeilyyn panostaminen on kunnalle kannattavaa.
– Retkeilijät käyttävät myös muita palveluja ja käyvät matkoillaan myös muissa Ilomantsin kohteissa, hän sanoo.
Koitajoen reittien ja taukopaikkojen huolto maksaa Ilomantsille yhden kesän aikana yli 5 000 euroa. Pitkospuiden ja siltojen uusiminen voi maksaa jopa 200 000 euroa, koska osa rakenteista on huonossa kunnossa.
– Kunnalla ei ole siihen rahaa, joten aiomme hakea hankerahoitusta , Ahokas sanoo.
Ilomantsin kunnan työntekijät ovat kevään aikana selvittäneet Koitajoen alueen reittien kuntoa ja korjaustarpeita.
Video: Heikki Haapalainen / YleKansallispuistoihin panostetaan
Metsähallitus vetäytyy monien retkeilyalueiden huollosta, sillä Suomen hallitus on leikannut sen luontopalveluiden rahoitusta.
Viime vuonna huolto lopetettiin 154 taukopaikalta, mutta niitä on jäljellä edelleen 1 800.
Luontopalvelut on myös vähentänyt henkilöstöään ja myynyt kiinteistöjään. Esimerkiksi viime vuonna omistajaa vaihtoi Suomussalmella sijaitseva Hossan luontokeskus ja edeltävänä vuonna Kolilla sijaitseva Ryynäsen kiinteistö.
Avaa kuvien katselu
Alueella sijaitsee Koivusuon luonnopuisto, jossa liikkuminen on sallittua vain merkityllä reitillä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Retkeilypalveluita karsitaan kohteissa, joissa on vähän kävijöitä, sanoo Luontopalveluiden yhteyspäällikkö Tiina Hakkarainen.
Kansallispuistoissa palvelut pyritään pitämään ennallaan.
– Kansallispuistot ovat myös kansainvälinen brändi ja matkailun tukijalka, Hakkarainen sanoo.
Luontopalveluiden säästöt jatkuvat tänä vuonna. Lähivuosien säästötavoite on kymmenen prosenttia. Hakkaraisen mukaan vielä ei tiedetä, miten kevään kehysriihessä päätetyt valtionhallinnon 60 miljoonan euron säästöt vaikuttavat Metsähallitukseen.
Koitajoki on Suomen itäisin erämaa
Koitajoen alue sijaitsee Ilomantsissa alueella, jossa Venäjältä alkunsa saava Koitajoki poikkeaa rajavyöhykkeeltä reilusti Suomen puolelle vajaan 30kilometrin matkan.
Alueella sijaitsee Suomen ja manner-EU:n itäisin piste ja Suomen itäisin luonnonpuisto, Koivusuon luonnonpuisto.
Koitajoen reitteihin kuuluvat Pirhun kierto (18 km) ja Tapion Taival (19,4 km). Rauhallisesti virtaava Koitajoki sopii myös melontaan.
Alueella on neljä autiotupaa, joiden huollosta vastaa edelleen Metsähallitus. Lisäksi alueella on kolme laavua ja tulentekopaikka, joista huolehtii Ilomantsin kunta
Avaa kuvien katselu
Koitajoki virtaa Ilomantsin itäosissa. Alueella on laajoja suojelualueita, kuten vuonna 1982 perustettu Koivusuon luonnonpuisto. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMapKunnat voivat myös kehittää alueita
Ulkoilujärjestö Suomen Ladun viestintäpäällikön Panu Könösen mukaan kunnat voivat olla luotettavampia alueiden hoitajia kuin yksityiset tahot tai järjestöt, joilla toiminta perustuu talkoisiin.
– Ilomantsin kunnalla on Koitajokeen myös matkailullinen näkökulma, jolloin sillä on myös halua kehittää aluetta, hän sanoo.
Könönen pitää Metsähallituksen säästötoimia huonona asiana. Hän ei kuitenkaan usko, että tulevat hallitukset antavat retkeilyyn lisää rahaa.
– Tämä on osa laajempaa keskustelua, jota meidän pitää yhteiskunnassa käydä eli mitä asioita pitää verovaroin kustantaa.
Joensuulaiset Irma Karttunen ja Kirsi Svärd kertovat, miksi tulevat Koitajoelle yhä uudelleen.
Video: Heikki Haapalainen / YleRetkeilyä voisi rahoittaa maksuilla
Könösen mukaan retkeilypalveluita voisi rahoittaa esimerkiksi pysäköintimaksuilla, automaatista ostettavilla polttopuilla tai vapaaehtoisilla käyttömaksuilla.
Hänen mielestään on tärkeää, että ulkoilu säilyy kaikkien mahdollisuutena, ei vain hyvässä asemassa olevien.
– Paras ratkaisu olisi rahankeräyslain muutos, jotta kansallispuistot voisivat ottaa vastaan lahjoituksia, Könönen sanoo.
Joensuulainen Irma Karttunen retkeilee Ilomantsin Koitajoen alueella useita kertoja vuodessa. Hän olisi valmis maksamaan rauhallisen alueen käytöstä vaikka vuosimaksua.
– Voisin maksaa 50–100 euroa vuodessa siitä, että täällä on paikat kunnossa. Tämä on ehdottomasti sen arvoista, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Koitajoki jatkaa matkaansa Venäjän puolella ja palaa etelämpänä Ilomantsin Möhkössä takaisin Suomen puolelle. Lopulta vedet laskevat Pielisjoen kautta Saimaaseen. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle