Poliittiseen lakkoon osallistumattomat työntekijät hakivat maksamatta jääneitä palkkoja. Emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan kiista on poikkeuksellinen.
Avaa kuvien katselu
Palkanmaksu UPM:n Kymin tehtailla Kouvolassa katkesi lakon takia vuonna 2024. Arkistokuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
18:01•Päivitetty 18:13
Kymenlaakson käräjäoikeus hylkäsi UPM:n Kymin tehtaiden työntekijöiden palkkasaatavia koskevat kanteet. Työntekijät hakivat UPM:ltä maaliskuun 2024 poliittisen lakon ajalta maksamatta jääneitä palkkoja.
UPM ajoi tehtaiden toiminnat alas lakon vuoksi ja keskeytti palkanmaksun Kymin tehtailla Kouvolassa. Työntekijät kuuluivat Paperiliittoon, joka ei osallistunut lakkoon.
Palkanmaksu keskeytettiin myös Stora Enson Oulun tehtailla. Oulun käräjäoikeus ratkaisi asian kuitenkin työntekijöiden hyväksi ja vaati Stora Ensoa maksamaan palkkasaatavat työntekijöille.
Professori: ”Kyse tulkintaeroista”
Käräjäoikeuksien eriävissä ratkaisuissa on kyse tulkintaeroista liittyen siihen, miten lakkotavoitteet ovat vaikuttaneet Paperiliiton työntekijöihin, kertoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Koskinen on antanut asiantuntijalausunnon, jota on käytetty molemmissa oikeudenkäynneissä. Hän ei ota kantaa tuomioiden oikeellisuuteen, vaan avaa käräjäoikeuksien perusteluja.
Avaa kuvien katselu
Emeritusprofessori Seppo Koskinen toimi asiantuntijana molemmissa oikeudenkäynneissä. Arkistokuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle
UPM perusteli palkanmaksun keskeytystä sillä, että työntekijöiden ja lakkotavoitteiden välillä oli riippuvuussuhde, eli lakon tavoitteet vaikuttaisivat myös Paperiliiton jäsenten työehtoihin ja -oloihin.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava palkkaa enintään seitsemältä päivältä, jos työntekijäjärjestöjen lakon ja lakon ulkopuolisen järjestön työntekijöiden välillä ei ole riippuvuussuhdetta.
Oulun käräjäoikeuden tulkinnan mukaan lakkotavoitteilla ei ollut konkreettista vaikutusta Stora Enson työntekijöihin, Koskinen sanoo.
Näitä olivat esimerkiksi paikalliseen sopimiseen ja työehtosopimusten yleissitovuutta koskevaan lainsäädäntöön liittyvät kiistakysymykset.
– Oulun käräjäoikeuden mielestä nämä olivat yleisen tason asioita, jotka eivät vaikuta konkreettisesti. Kymenlaakson käräjäoikeus taas katsoi, että työlainsäädäntö ja sen muuttamiseen vaikuttaminen on myös paperiliittolaisten tuleviin työehtoihin vaikuttava seikka, Koskinen avaa.
Vastaavia tilanteita ei ole ollut aiemmin
Koskisen mukaan Oulun käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan myös sillä, että Paperiliitto ei ollut vaikuttanut lakon syntymiseen, eikä tukenut sitä. Kymenlaakson käräjäoikeus taas ei huomioinut tätä lainkaan.
– Jos Kymenlaakson käräjäoikeus olisi todennut, että lakolla ja Paperiliiton työntekijöillä ei ollut riippuvuussuhdetta, niin UPM:lla olisi ollut palkanmaksuvelvoite.
UPM Kymin paperityöntekijä Pasi Mannonen kertoi kevään 2024 lakkojen aikana varautuneensa palkanmaksun keskeytyksiin (julkaistu 19.3.2024).
Koskinen huomauttaa, että tuomioistuimilla on aina harkintavalta siihen, miten ne perustelevat tuomionsa. Nyt samanlainen kiista tuotti kaksi täysin erilaista ratkaisua.
– Tällaista poliittista työtaisteluriitaa ei ole meillä ratkaistu aikaisemmin. Jos ratkaisut etenevät hovioikeuksiin, ei voi tietää, tuleeko niistä yhdenmukainen kanta vai ei, hän sanoo.