- EU on sopinut, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita voidaan siirtää EU:n ulkopuolisiin maihin.
- Komissaari Henna Virkkusen (kok.) mukaan tavoitteena on vähentää laittomasti Eurooppaan jäävien määrää.
- Asetusta vastustavat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Jussi Saramo pitävät sitä ihmisoikeuksien vastaisena.
STRASBOURG Pian kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voidaan siirtää kolmanteen turvalliseen maahan. EU-parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat alustavasti palautusasetuksen sisällöstä.
Kiistaa on kuitenkin vielä palautussääntöjen voimaantulosta. Osa haluaisi ne voimaan heti. Tästä on aikomus sopia kesäkuun alussa.
EU on aiemmin listannut turvallisia maita, joihin henkilöiden palauttaminen olisi turvallista.
Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen korostaa, että palautuskeskuksiin voitaisiin lähettää henkilöitä, jotka ovat saaneet viimeisen palautuspäätöksen. Valitukset ja oikeusprosessit on silloin käyty läpi.
Komission varapuheenjohtajana Virkkunen vastaa myös maahanmuutosta. Maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner raportoi Virkkuselle.
Virkkusen mukaan suuri ongelma on, että nyt 28 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista pysyy maassa ja elää paperittomana.
– Tällä hetkellä haaste on, että jos he eivät vapaaehtoisesti palaa omaan kotimaahansa, ei ole mitään vaihtoehtoa.
Virkkunen korostaa videolla, että tavoitteena on kannustaa ihmisiä palaamaan vapaaehtoisesti.
EU-parlamentissa palautusasetus jakoi ryhmiä ja myös meppejä ryhmien sisällä. Yhtenäisimmin palautuksia kannattavat laitaoikeiston mepit. Heihin kuuluu perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Parlamentti teki jo aiemmin komission esityksiin kiristyksiä laitaoikeiston ja keskustaoikeiston yhteistyöllä.
Yksi tiukennus on, että EU:n ulkopuolelle voidaan siirtää myös lapsiperheitä. Yksin Eurooppaan saapuneita alaikäisiä ei voida kuitenkaan laittaa keskuksiin.
Palautusasetus voi mahdollistaa paperittomien etsimisen kodeista, jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii.
EU listasi turvallisia maita
EU:n mukaan turvallisia maita kansalaisille ovat Bangladesh, Kolumbia, Egypti, Kosovo, Intia, Marokko ja Tunisia sekä EU:n hakijamaat.
Muista maista jäsenmaat voivat etsiä kumppaneita, jos ne täyttävät EU:n ehdot. Kolmansista maista esillä ovat olleet esimerkiksi Ruanda, Ghana, Senegal, Uganda ja Etiopia.
Henkilöitä voidaan siirtää keskuksiin heille ennestään vieraisiin maihin.
Jäsenmaat tekevät kolmansien maiden kanssa kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia. Vastaanottamisesta maksetaan maille rahaa.
Pisimmällä on Italia, joka on perustanut keskuksia Albaniaan. Keskukset ovat kuitenkin törmänneet Italian tuomioistuimeen eikä niihin ole siirretty juuri ketään.
Palautuskeskusten kannattajat haluavat erottaa ne jyrkästi niin sanotusta Ruanda-mallista, joka oli iso puheenaihe EU-vaalien alla. Britannia pyrki tuolloin siirtämään tulijoita Ruandaan, mutta hanke törmäsi oikeusistuimiin.
Tässä mallissa turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on kesken, on haluttu siirtää ulkopuolisiin keskuksiin. Mallia ei ole täysin hylätty.
Joissakin maissa paperittomat ovat asuneet vuosia
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ei kannattanut palautuskeskuksia EU-parlamentin äänestyksessä.
Hänen mukaansa ei ole oikein lähettää ihmisiä Euroopan ulkopuolelle epämääräisiin oloihin. Hän paheksuu erityisesti sitä, että leireille voidaan lähettää lapsia.
– Se on kansainvälisen oikeuden ja yleisten periaatteiden vastaista. Pitää ajatella, että myös me voisimme joskus olla kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin kuin olemme olleet.
Avaa kuvien katselu
Sirpa Pietikäinen kuvattuna Maailma Kylässä -festivaaleilla toukokuussa 2024. Kuva: Sasha Silvala / Yle
Pietikäisen mukaan pitäisi myös odottaa, miten viime vuonna kiristynyt turvapaikkamenettely vaikuttaa ennen kuin luodaan uusia sääntöjä.
Hän muistuttaa, että uusien tulijoiden lisäksi monissa jäsenmaissa on pitkään asuneita paperittomia.
– Espanjassa valtaosan tomaateista poimivat paperittomat. Lähettäisimme ihmisiä, jotka ovat olleet 10–20 vuotta Euroopassa äkkiä takaisin. Sillä on taloudellisia seurauksia.
Viesti on, ettei kannata tulla turhaan
Saman puolueen europarlamentaarikko Aura Salla kannattaa palautuskeskuksia.
– Meillä on tällä hetkellä iso haaste EU:ssa, että ihmiset, jotka eivät saa turvapaikkaa täältä, jäävät tänne siitä huolimatta.
Hänen mukaansa palautuksiin tarvitaan yhdemukaiset EU-tason säännöt.
– Minulla on iso huoli, että maksamme maille, jotka ovat alikehittyneempiä, ja käytämme niitä hyväksi siinä, että niihin rakennetaan tällaisia palautuskeskuksia.
Aura Salla kertoo videolla, ettei odota Suomen perustavan palautuskeskusta.
– Meidän pitää lähettää vahva signaali siitä, että kun tänne tullaan ja on oikeasti hätä, silloin varmasti myös se turvapaikka löytyy. Jos tänne tullaan perusteettomasti, tänne ei kannata lähteä tulemaan ja silloin myös palautus tapahtuu.
Turvapaikkamenettely ei ole Sallan mukaan ulkoistettavissa.
Turvalliset maat ovat turvallisia joillekin
Europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.) sanoo myös, ettei asetus kunnioita kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia.
– Iso kysymys on, voidaanko ihmisiä lähettää jonnekin toiselle puolelle maailmaa, keskitysleireille, vankiloihin, kun he eivät syyllistyneet mihinkään rikoksiin.
Jussi Saramo kertoo videolla epäilyksensä turvallisista maista.
Saramo epäilee todellista halua perustaa kalliita palautuskeskuksia.
– Kuinka paljon on kyse, että halutaan tehdä politiikkaa ja näyttää, että ollaan tosi kovia. Täällä äärioikeistopuolueet ovat saaneet paljon valtaa ja he ovat tehneet kaikenlaisia lupauksia.
Saramon mukaan Italian pääministeri Giorgia Meloni keräsi palautuskeskuksilla ääniä. Sen jälkeen hän teki Albanian kanssa Italialle edullisen sopimuksen palautuksista.
– On todettu, että sitä ei pystytä toteuttamaan mitenkään kansainvälisten sopimusten mukaan taloudellisesti järkevästi. Tulisi äärettömän kalliiksi, jos sen tekisi inhimillisesti.
Saramo myöntää, että nykyinen prosessi on hidas ja byrokraattinen
– Se pitäisi korjata sen sijaan, että rankaistaan ihmisiä, jotka ovat oikeasti itse uhreja.