Kolme demaria jättää puolueen, koska heidän mukaansa SDP:n omilla päätöksillä ja yhteisesti sovituilla linjauksilla ei ole todellista merkitystä.

Sairaalan aulan ilmoittautumisopasteet.

Avaa kuvien katselu

Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen vähentämistä kannattanut SDP:n Lapin piirin puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen ei ole mielestään äänestänyt piirin kantaa vastaan, koska sairaalalla säilyy sairaalan status. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Kolme demaria eroaa puolueesta Lapin hyvinvointialueen sairaalapäätöksen vuoksi. Heistä kaksi on kaupunginvaltuutettuja ja yksi myös aluevaltuutettu.

Kalle Huusko, Jukka Kunnari ja Mika Piiparinen perustelevat päätöstään sillä, että SDP:n omilla päätöksillä ja yhteisesti sovituilla linjauksilla ei ole todellista merkitystä.

SDP:n Lapin piiri päätti ylimääräisessä kokouksessaan maaliskuussa evästää aluevaltuutettuja niin, että Länsi-Pohjan sairaalan palvelut pitää turvata mahdollisimman laajoina.

– Evästyksestä päätettiin äänin 19–2. Vaikka evästys ei ole sitova, niin mielestäni aluevaltuustossa käveltiin demokratian yli. Voimahahmoilla oli painavampia syitä kuin kentän ääni, Kalle Huusko sanoo.

Aluevaaleissa linjana oli kaksi sairaalaa

Kahden sairaalan malli on Lapin SDP:n pitkäaikainen kanta, joka oli olemassa viime aluevaaleissakin.

– Aluetasolla on lähdetty tekemään yhdessä ja aluevaaleissa saatiin hyvä tulos. Sitten yhteinen linjaus on unohdettu, Jukka Kunnari sanoo.

Aluevaltuuston päättäessä isoista erikoissairaanhoidon vähennyksistä Kemissä demarit jakaantuivat maatieteellisen sijainnin mukaan.

Puolueen jättävät poliitikot eivät mainitse nimiä, mutta hyvinvointialueella johtavia demareita ovat valtuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen.

– Piirin evästys ei ole sitova eikä piirikokous ottanut suoraan kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin. SDP:n ryhmässä oli kahta kantaa. Puolueesta eroamisista on vaikeaa löytää logiikkaa, koska kaikki puolueet jakaantuivat alueellisesti, kommentoi Ojala-Niemelä.

Molemmat ovat rovaniemeläisiä ja ovat vastustaneet Länsi-Pohjan sairaalan palveluiden säilyttämistä.

– En äänestänyt piirin kantaa vastaan, koska Länsi-Pohjan sairaalalla säilyy sairaalan status. Lisäksi tulkitsin, että palveluita enemmän säilyttävä esitys oli laiton päätös, Mällinen vastaa.

Peloteltiin aluejakoselvityksellä, joka on edessä joka tapauksessa

Lapin aluevaltuusto päätti maaliskuussa vastoin aluehallituksen esitystä säilyttää joitain erikoissairaanhoidon palveluita Kemissä.

Valtuuston päätös ei kuitenkaan kelvannut valtion asettamalle arviointiryhmälle eikä aluehallitukselle, joka toi asian uudestaan valtuuston päätettäväksi.

Torniolainen aluevaltuutettu Outi Keinänen (kesk.) kertoo videolla, että hän pettyi siihen, että aluevaltuuston aiempaan päätökseen haettiin muutosta.

Torniolainen Outi Keinänen kertoi tunnelmistaan Ylen aamussa 18. toukokuuta ennen aluevaltuuston kokousta. Video: Samuli Holopainen / Yle

Toisella kertaa valtuuston enemmistö kääntyi aluehallituksen kannalle.

Huuskon mukaan valtuutettuja peloteltiin sillä, että jos Länsi-Pohjan palveluita ei vähennetä, Lappi joutuu arviointimenettelyyn. Se puolestaan johtaisi alueen liittämiseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, mikä tarkoittaisi Lapin itsenäisyyden menettämistä.

Huusko on vakuuttunut siitä, että vaikka arviointiryhmä hyväksyisi Laphan taloussuunnitelmat, alue ei kuitenkaan pysty kattamaan alijäämiään vaaditussa ajassa, mikä johtaa aluejakoselvitykseen myöhemmin.

– Laphan alijäämä on 200 miljoonaa euroa, josta 180 miljoonaa pitäisi kattaa 3–4 vuodessa. Tämän päälle tulee rahoituksen viimeisin 60 miljoonan euron leikkaus. Länsi-Pohjan sairaalassa kiisteltiin kahdesta miljoonasta, Huusko laskee ja vertaa.

Huuskon mielestä Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon vähentäminen poistaa Kemin sairaalan tulppausvaikutuksen. Sen seurauksena Kemi-Tornio -alueelta suunnataan Rovaniemen sijaan Ouluun, mikä lisää Lapin kustannuksia entisestään.