Tamperelainen nukentekijä Erja Mikkola ottaa ihmisvauvan kokoisen karvaisen olennon käsiinsä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Sen sinisiin silmiin katsominen herkistää.
– Rakastan tätä hahmoa. Tuntuu ihanalta nähdä se, Mikkola sanoo.
Morso on yksi suomalaisten lastenohjelmien historian ristiriitaisimmista hahmoista. Sitä on pelätty lapsena ja inhottu vielä aikuisenakin.
Vuosien varrella Morsosta on tullut kuuluisuus. Se on aiheuttanut mediakohuja ja sen ”uhreille” on oma traumaryhmänsä. Siitä on tullut nettimeemien aatelia. Internet pitää yllä mainetta, jonka Erja Mikkola tahtoisi unohtaa.
Aasi, Morso ja Mouru -lastenohjelmaa esitettiin Pikku Kakkosessa vuosina 1999–2001 ja vuonna 2010. Ohjelma perustuu Tuula Kallioniemen lastenkirjoihin Aasi ja Morso (1989) ja Aasi, Morso ja Mauri Mourunen (1987).
Erja Mikkola muistaa, kuinka Ylen lastenohjelmien ohjaaja Olli Löytönen soitti ja pyysi tekemään kolme nukkea uuteen lastenohjelmaan.
– Olli sanoi, että Aasi on aasi ja Mouru on kissa, mutta Morsosta kukaan ei oikein tiedä, mikä se on. Sain ihan vapaat kädet, Erja Mikkola muistelee.
Avaa kuvien katselu
Erja Mikkola dokumentoi työvaiheitaan valokuvaamalla. Kuvat ovat edelleen tallessa. Kuva: Jasmina Kauta / Yle
Morson ulkonäöstä on nähty monia versioita. Tuula Kallioniemi kuvailee tarinassaan Morsoa pikkuiseksi karvaiseksi olennoksi, jota Aasi luulee ensin myyräksi. Lastenkirjan kuvittaja Riikka Juvosen tulkinta Morsosta olikin hiirimäinen hahmo.
Nukentekijä tahtoi tehdä oman tulkintansa. Hän tavoitteli hahmoa, joka olisi samaan aikaan outo ja söpö.
– Mietin eläinhahmoa, joka on kuitenkin kiltti, ymmärtävä ja viisas kuten Morsokin. Ajattelin, että se on koira ja mopsi. Vähän rumahko mutta silti suloinen ja viisas. Siitä se ajatus lähti, Mikkola kertoo.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Nukentekijälle ohjelma oli ammatillisesti hieno tilaisuus. Mikkola oli juuri käynyt Tšekissä oppimassa uutta nukkemekaniikkaa, jota hän sai tuoreeltaan hyödynnettyä. Esimerkiksi Aasin silmät avautuvat ja sulkeutuvat pumpulla.
Morso on myös monimutkainen luomus. Mikkola muotoili ensin valkosavesta hahmon, joka toimi muottina. Sen päälle hän rakensi sanomalehtipaperin paloista ja liisteristä Morson ensimmäiset kerrokset. Siitä nukke valmistui osa kerrallaan.
Katso, mistä kaikesta Morso koostuu!
Ohjelman vastaanotto oli yllätys
Nuket valmistuivat, Erja Mikkola luovutti ne Ylelle ja ohjelma kuvattiin Tampereen Tohlopissa. Vuonna 1999 Aasi, Morso ja Mouru ilmestyivät tv-ruutuihin Pikku Kakkosen lähetyksissä.
Pian sen jälkeen tv-ohjaaja Olli Löytönen soitti.
– Oli tullut paljon palautetta, että lapset pelkäävät Morsoa, Erja Mikkola sanoo.
Lasten pelkoon on riittänyt syitä. Yksi on Morson ulkonäkö, jota on ruodittu kovin sanoin.
Nuken päätä liikuttavan kepin varassa roikottaminen saa Morson suun aukeamaan automaattisesti ja kaulan venymään. Se on voinut lisätä pelottavuutta.
Toinen syy lasten pelkoon on itse tarina.
Heti sarjan alussa Aasi-hahmo pelkää morsoja, joiden se uskoo liikuskelevan kotinsa lähellä. Aasin mielikuvituksessa morsot kasvavat valtaviksi torahampaisiksi hirviöiksi.
Morso hakeutuu Aasin luo valenimen turvin.
Kun Aasi kohtaa oikean Morson, se ei tunnista pientä olentoa pelkäämäkseen hirviöksi. Morso puolestaan ei uskalla kertoa oikeaa nimeään Aasin ennakkoluulojen vuoksi.
Aasi kutsuu Myrsyksi valheellisesti esittäytyneen pikkuotuksen luokseen asumaan ja turvaan.
Yhteiselo sujuu, mutta Myrsy kipuilee salaisuutensa ja Aasin morsoihin kohdistuvien pelkojen kanssa. Lopulta Myrsy uskaltaa paljastaa olevansa Morso. Aasi joutuu kohtaamaan virheelliset uskomuksensa ja pyytää Morsolta anteeksi:
”Minä olen Morso!” Paljastushetki on dramaattinen.
– En olisi ikinä voinut kuvitella, että Morsoa aletaan pelätä. Aasihan hehkutti omaa pelkoaan. Se kääntyi sitten voimakkaasti Morson hahmoon, Erja Mikkola pohtii.
Morsoa Mikkola kuvailee empaattiseksi ja auttavaiseksi. Hän on aina pitänyt Morsoa vanhana sieluna, joka toimii järjen äänenä Aasin ja Mourun nahistellessa.
Morso antaa sarjassa myös anteeksi toisten huonon käytöksen. Kun muut syövät salaa Morson karkit, Morso toteaa, että syötäväksihän ne oli tarkoitettu. Kun Aasi ja Mouru alkavat tapella, Morso lopettaa riidan heittämällä pyyhkeen kaksikon päälle.
– Morso on väärinymmärretty. Hän on hyvä otus, Mikkola kiteyttää.
Sitä, mitä tulevina vuosina tapahtuisi, Mikkola ei osannut odottaa.
Internet otti Morson omakseen
Morsosta tehdyt klassikkomeemit löytää yhä googlettamalla: Morso muokattuna torahampaiseksi hirviöksi, valkosilmäinen Morso ja pentagrammi, filtteröity video Morsosta, jossa soi kauhuelokuvan musiikki.
Viimeksi mainitulla, 16 vuotta sitten julkaistulla videolla on Youtubessa 262 000 katselukertaa. Morsolla on myös edelleen Facebookissa oma traumasivu, jolla on yli 5 000 kanssaeläjää.
Avaa kuvien katselu
Morso-meemi t elävät yhä ja uusia syntyy. Labubutkin ovat mukana. Kuva: Jasmina Kauta / Yle
Millenniaalit tuntevat Morson maineen riivattuna, murhanhimoisena oliona. Siitä tehdyt meemit ovat yhteinen sukupolvikokemus, eikä niiltä välttynyt Erja Mikkolakaan.
– En halunnut seurata sitä. Ensimmäinen taisi olla joku kauhea Morso-ryhmä Facebookissa. Apua, miten tämä hahmo on voitu ymmärtää tuolla tavalla, Mikkola sanoo.
Avaa kuvien katselu
Mikkolalla on edelleen tallessa ”Morson haamu”. Tältä oikeakin Morso näytti, kun se muotoiltiin sanomalehdistä savihahmon päälle. Kuva: Jasmina Kauta / Yle
Vuonna 2015 Helsingin Sanomien toimittaja soitti Mikkolalle ja kyseli Morsosta.
Haastattelu johti juttuun, jossa Morsoa kuvaillaan ”oudolla tavalla häiritsevän näköiseksi vaaleanpunaisine nahkoineen, suurine kitoineen ja tuijottavine silmineen”. Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa kirjailija Tuula Kallioniemi sanoo Mikkolan tekemää Morso-nukkea ”vanhan deekun” näköiseksi ja Mouru-kissaa ”ihan järkyttäväksi”.
Kohuista syntyi ”morsolaisia”
Morso ja sen maine ovat putkahdelleet toistuvasti esiin mediassa. Mikkola on vältellyt juttujen ja kommenttien lukemista, koska niistä tulee paha mieli.
Jotain konkreettistakin on negatiivisesta huomiosta syntynyt. Mikkola on aina uuden ”haloon” huomattuaan alkanut virkata pakkomielteisesti Morsoa muistuttavia pehmoeläimiä.
Nyt nukkeverstaassa on ainakin puolijoukkueen edestä eri-ikäisiä ”morsolaisia”. Uusimmat ovat muutaman vuoden takaa, kun Ylen Puoli seitsemän nosti Morson taas esiin.
Avaa kuvien katselu
Nämä morsolaiset löytyivät laatikosta ”Morsot ja muut”. Kuva: Jasmina Kauta
Nykyään Erja Mikkola on eläkkeellä, mutta hän jatkaa silti tilaustöiden tekemistä.
Takana on pitkä ura maskeeraajana, kampaajana, peruukintekijänä ja puvustussuunnittelijana suomalaisissa elokuvissa. Nukkeja hän on valmistanut esimerkiksi museoihin ja teattereihin – kuten museo Milavidaan ja Karvakuonojen kopiot Komediateatterille.
Haastatteluhetkellä Mikkola valmistaa rinkeleitä ja silakoita Herra Hakkaraisen talon puotiin Sastamalaan. Jonossa odottelee peruukkeja teatteriproduktioon.
Onko Morson maineesta koitunut Mikkolalle mitään hyvää? Vastaus on ytimekäs:
Avaa kuvien katselu
Nukentekijä ei pidä Morsoa pelottavana, eikä pitänyt ohjaajakaan. Kuva: Jasmina Kauta / Yle
Melkein 30-vuotiaassa nukessa on jo ajan patinaa. Nenä on hieman kulunut, ripsiä on irronnut, maitoliima on ajan saatossa tummunut keltaiseksi. Silti nukke on todella hyvässä kunnossa, Mikkola arvioi.
– En koskaan ajatellut, että Morsoni eläisi näin kauan.
Avaa kuvien katselu
Onko sinulla hyvä aihe Perjantai-dokkariksi? Kerro se meille!
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen santtu.natri@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme voi luvata jokaiselle henkilökohtaista vastausta.