Kuopion keskustan uusista rakennushankkeista keskusteltaessa puhutaan usein tehokkuudesta, neliöistä, liikennejärjestelyistä ja investoinneista.

Liian harvoin puhutaan siitä, miltä kaupunki tuntuu ihmisen näkökulmasta.

Jos haluttaisiin, uudetkin rakennukset voisivat olla kauniita ja ihmisen silmään miellyttäviä, vaikka nykyrakentamisessa tämä näkyykin harvoin. Klassiset elementit, kuten symmetria ja kaunis julkisivu, kytketään usein vain vanhaan rakennuskantaan, vaikka nykyiset uudisrakennuksetkin voisivat ammentaa näistä samoista elementeistä.

Kaunis ei myöskään ole kalliimpaa, vaikka näin usein luullaan.



Nacka Grace -korttelia sisäpihalta päin kuvattuna. Filip Wiljander

Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä – sukupuolesta, koulutuksesta, ammatista tai poliittisesta taustasta riippumatta – kokee perinteisiin, kauniisiin arkkitehtuurikieliin nojaavat rakennetut ympäristöt miellyttävinä ja kauniina. Kyse ei ole nostalgiasta vaan hyvin laajasta inhimillisestä kokemuksesta.

Tutkimuksilla on lisäksi osoitettu, että rumiksi, tylyiksi ja epäinhimillisiksi koetuissa ympäristöissä ihmisen stressitasot nousevat.

Kaunis, inhimillinen ja paikallisidentiteettiä vahvistava ympäristö on yksi kaupungin tärkeimmistä kilpailutekijöistä tulevaisuudessa.

Kyse ei siis ole vain makuasioista. Kyse on viihtyvyyden ja paikkakunnan vetovoiman lisäksi kansanterveydestä ja lopulta myös taloudesta.



Tältä näyttää Kuopion keskustassa nyt. Jaakko Heiskanen

Kuopiossa muistetaan edelleen jo 1970-luvulla purettua kaunista kivikorttelia, Saastamoisen kulmaa. Kaupunkilaiset taistelivat talon purkamista vastaan, mutta turhaan. Tilalle saatiin hengetön, geneerinen moderni laatikko, joka voisi olla missä vain.

Ja sen jälkeen ”oman aikansa tyyli” on jatkunut aina uusilla laatikoilla. Mutta se ei ole luonnonlaki.



Nackalainen”arkkitehtuurikapinallinen” Filip Wilander toimitti kuvia Nacka Gracesta. Filip Wiljander

Juuri nyt olisi Kuopiossa mahdollisuus tehdä parempia päätöksiä. Kuopio on yksi Suomen kauneimmista kaupungeista. Sen identiteetti ei synny geneerisistä toimisto- ja asuinkortteleista vaan järvimaisemasta, mäkisyydestä, historiallisista kerrostumista ja inhimillisestä mittakaavasta. Juuri siksi keskustan uudisrakentamisen pitäisi olla erityisen kunnianhimoista, ei vain tehokkuuden vaan kaupunkikuvan osalta.



Kuopion Puijonkadulle on rakennettu viime vuosina uutta. Jussi Pohjavirta

Monessa Euroopan maassa suunta on jo muuttumassa. Ruotsissa useat kaupungit ovat järjestäneet tontinluovutuskilpailuja, joissa painotetaan sitä, millaista arkkitehtuuria kaupunkilaiset oikeasti haluavat. Tulokset ovat olleet kiinnostavia: kun ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja, he valitsevat usein ympäristöään kaunistavaa, omaan rakennusperinteeseen kytkeytyvää ja pitkäikäiseksi tarkoitettua arkkitehtuuria.

Tällaisia uudisrakentamisia kaupunkilaiset eivät vastusta vaan kannattavat. Asia, jonka kannattaisi olla myös poliittisille päättäjille hyvä uutinen.



Kuvaa Nacka Grace -kohteesta. Filip Wiljander

Olisi tervettä kysyä myös Kuopiossa: miksi emme rakentaisi uusia rakennuksia, joista ihmiset aidosti pitävät? Miksi emme sallisi keskustaan uudisrakennuksia, jotka täydentävät kaupunkikuvaa arvokkaasti, kestävät aikaa ja joita tullaan katsomaan kauneuden, ei kauheuden takia?

Kauneus ei ole kehityksen vastakohta. Päinvastoin. Kaunis, inhimillinen ja paikallisidentiteettiä vahvistava ympäristö on yksi kaupungin tärkeimmistä kilpailutekijöistä tulevaisuudessa.

Kuopiolla olisi nyt mahdollisuus näyttää, että Suomessa voidaan rakentaa myös toisin.



Kuvaa Nacka Grace -kohteesta. Filip Wiljander

Kirjoittaja on INTBAU Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Arkkitehtuurikapina-verkoston perustaja. INTBAU Finland ry:n tarkoituksena on toimia paremman rakennetun ympäristön puolesta

Osallistu! Lähetä ottamasi kuva rakennuksesta, jossa silmäsi lepää. Kuvat tällä lomakkeella ja mielipidekirjoitukset tällä lomakkeella.