Tampereella ratikka on muun muassa lisännyt rakentamista ja joukkoliikenteen käyttöä. Pummilla matkustamiseen on jouduttu puuttumaan entistä hanakammin.
Avaa kuvien katselu
Tamperelaisten suhtautuminen ratikkaan on muuttunut myönteisemmäksi, kun se on tullut tutuksi. Kuva: Sanni Isomäki / Yle
- Turku päätti rakentaa raitiotien ja ottaa mallia Tampereesta. Siellä ratikka on vauhdittanut kaupungin kasvua.
- Ratikan reitin varrelle on noussut runsaasti uusia asuntoja, ja joukkoliikenteen suosio on kasvanut huomattavasti.
- Tamperelaisten suhtautuminen ratikkaan on muuttunut käytön myötä hyvin myönteiseksi.
Turku päätti viime viikolla tunteja kestäneessä kokouksessa, että kaupunkiin tulee ratikka. Kaupunginvaltuuston kokouksessa viitattiin toistuvasti Tampereeseen.
Valtuutettu Anna Mäkipää (vas.) kehotti turkulaisia ottamaan mallia tamperelaisista.
– Siellä voitetaan Suomen mestaruuksia ja rakennetaan lisää ratikkakiskoja. Haluammeko olla niin kuin menestyvät turkulaiset vai kaivella mieluummin napanöyhtää?
Tampere on jo kuudetta vuotta Suomen vetovoimaisin kaupunki ja ratikka on osa kaupungin menestystarinaa. Myös Turku tavoittelee ratikalla kasvua ja kehitystä.
Tampereella päätös ratikasta tehtiin lähes kymmenen vuotta sitten, marraskuussa 2016. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2017 ja liikennöinti käynnistyi virallisesti elokuussa 2021.
Tässä jutussa listataan, minkälaisia muutoksia ratikka toi kaupunkiin.
Avaa kuvien katselu
Ennen varsinaista käyttöönottoa ratikkaa koeajettiin ensin ilman matkustajia ja myöhemmin matkustajien kanssa. Arkistokuva syyskuulta 2020. Kuva: Miikka Varila / Yle1. Ratikkareitin varrelle rakentaminen
Vuoteen 2023 mennessä ratikkareitin varrelle oli rakennettu jo 190 kerrostaloa, joihin oli muuttanut noin 13 000 asukasta. Tästä jutusta voit katsoa, minne ja minkälaisia taloja ratikan varrelle on noussut.
Avaa kuvien katselu
Esimerkiksi taustalla näkyvä Luminary-tornitalo Itsenäisyydenkadulla on rakennettu ratikkapysäkin lähelle. Kuva: Sanni Isomäki / Yle
Tämän jälkeen uusia taloja on tullut lisää esimerkiksi Hervantaan, eikä rakentaminen näytä pysähtymisen merkkejä.
Ratikan laajeneminen Pirkkalaan ja Linnainmaalle tuo uutta asutusta reitin ympäristöön. Esimerkiksi Hatanpäälle nousee kerrostaloja entisen jätevedenpuhdistamon paikalle.
Ratikan tulo on muuttanut entiset teollisuusalueet Santalahdessa ja Hiedanrannassa asuinalueiksi.
Avaa kuvien katselu
Santalahden edustalle Näsijärveen rakennettiin tekosaari, jonka läpi ratikka kulkee. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Asutuksen lisäksi ratikan päätepysäkkien läheisyyteen on tehty liityntäparkkeja, jotka ovat niin suosittuja, että ne ruuhkautuvat arkiaamuisin.
Avaa kuvien katselu
Ratikan liityntälinjoja ajatellen on rakennettu myös Pispalan ja Santalahden yhdistävä silta. Kuva: Antti Eintola / Yle2. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa
Ratikan tulo on kasvattanut joukkoliikenteen käyttäjien määrää Tampereella jopa ennakoitua enemmän. Viime vuonna joukkoliikenteessä tehtiin yhteensä 55,8 miljoonaa matkaa. Se on lähes 15 miljoonaa enemmän kuin ennen ratikkaa.
Ratikkamatkoja tehtiin viime vuonna 20,5 miljoonaa, mikä on 37 prosenttia kaikista joukkoliikenneyhtiö Nyssen matkoista.
Ratikka aloitti liikennöinnin vuonna 2021. Tätä edeltävänä vuonna joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni merkittävästi koronapandemian vuoksi. Siksi nykyistä joukkoliikenteen käyttöä on mielekkäämpää verrata vuoteen 2019, jolloin matkustajia oli 41,2 miljoonaa.
Avaa kuvien katselu
Tampereen ratikka on niin suosittu, että vuoroväliä on täytynyt tihentää ruuhkien helpottamiseksi. Sekään ei enää riitä, joten Tampereelle on tulossa entistä pidempiä raitiovaunuja. Kuva: Matias Väänänen / Yle3. Autot uusille reiteille ja tavoille
Ratikka on aiheuttanut merkittäviä muutoksia muulle liikenteelle. Tampereen keskustassa liikkuminen painottuu yhä enemmän joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen.
Yksityisautoilu kiellettiin Tampereen keskustaa halkovan Hämeenkadun itäpäässä jo vuonna 2014 ja koko kadulla 2018.
Avaa kuvien katselu
Nykyään Hämeenkadulla saavat ajaa ratikan lisäksi vain bussit, taksit ja hälytysajoneuvot. Kuva: Miikka Varila / Yle
Keskustaan saapuvan autoliikenteen määrä on vähentynyt ratikan aikana. Raitiotien vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin todettu, ettei ratikan vaikutusta autoliikenteen vähenemiseen voida päätellä pelkästään liikennemäärien perusteella.
Avaa kuvien katselu
Jalankulku ja pyöräily ovat lisääntyneet ratikkareitin varrella. Kuva: Sanni Isomäki / Yle
Useita pienempiä liikennejärjestelyitä on tullut esimerkiksi ajokaistoihin ja risteyksiin. Tampereella on otettu käyttöön uudenlaisia liikennevaloja, jotka heijastavat valon maahan.
Autoilijat ovat joutuneet opettelemaan ratikan mukana tulleita uusia reittejä ja sääntöjä, eikä onnettomuuksilta ole vältytty.
Ensimmäisten kuukausien aikana autojen ja ratikoiden yhteentörmäyksiä sattui keskimäärin kerran kuukaudesssa. Läheltä piti -tilanteita oli vielä tiheämmin ja autoja eksyi raiteille.
Vuosien varrella myös kävelijöitä on jäänyt ratikan alle, kuorma-auto on katkonut ratikan ajolangat ja ovat ratikat kolaroineet keskenäänkin.
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet Tampereella, mutta tilastoon vaikuttavat myös muut uudistukset liikenteessä sekä raportoinnin muuttuminen.
Avaa kuvien katselu
Kaksi raitiovaunua törmäsi toisiinsa Hämeenkadulla lokakuussa 2024. Kuva: Jani Aarnio / Yle4. Pummilla matkustaminen ja lipuntarkastajien uudet käytännöt
Liputta matkustaminen on ratikassa helpompaa kuin bussissa, joten lipuntarkastajien työ painottuu nykyään sinne.
Viime vuonna tarkastustapahtumia oli yli 323 000, joista suurin osa tapahtui ratikassa. Tarkastusmaksuja määrättiin yli 3 100.
Avaa kuvien katselu
Yleisimpiä syitä tarkastusmaksuun ovat liputta matkustaminen ja vääränlaisen matkalipun käyttö. Kuva: Juha Kokkala / Yle
Pummilla matkustamiseen on yritetty puuttua monin keinoin. Lipuntarkastajien vaatetuksena on kokeiltu siviiliasuja ja varustukseen on lisätty haalarikamerat.
Lipuntarkastajien epäselvistä ohjeista syntyi kiista vuoden alkupuolella. Maaliskuussa päätettiin, että lipuntarkastaja voi edelleen ottaa voimakeinoin kiinni ilman lippua matkustavan henkilön.
5. Suhtautuminen ratikkaan
Monen asukkaan suhtautuminen ratikkaan on muuttunut myönteisempään suuntaan vuosien varrella, kun uusi kulkuväline on tullut tutuksi.
Avaa kuvien katselu
Esteettömyskyselyn perusteella ratikka on parantanut julkisen liikenteen esteettömyyttä ja erityisryhmien itsenäistä liikkumista. Kuva: Juha Kokkala / Yle
Tampereen Raitiotie Oy:n kyselyn mukaan ratikan suosio kasvoi merkittävästi sen käyttöönoton jälkeen. Lokakuussa 2022 erittäin tai jonkin verran myönteisesti ratikkaan suhtautui 87 prosenttia vastanneista. Ennen ratikan liikennöintiä näin ajatteli 62 prosenttia vastanneista.
Kyselyssä kielteisesti ratikkaan suhtautui 5 prosenttia vastanneista.
Avaa kuvien katselu
Ratikalle on vuosien varrella esitetty monenlaisia lempinimiä: jutikka, piäni juna tai rasse eivät kuitenkaan ole vakiinnuttaneet paikkaansa tamperelaisten puheenparresssa ratikan tapaan. Kuva: Matias Väänänen / Yle
Ratikkaa kokeiltuaan noin joka toinen arvioi suhtautuvansa kulkuvälineeseen myönteisemmin kuin ennen. Näin kokee myös tamperelainen Tarja Viitamäki, joka kulkee rollaattorin kanssa ratikalla.
– Ensin vastustin sitä, mutta ei olisi kannattanut. Se on tosi hyvä.
Katso videolta, mitä tamperelaiset nyt ajattelevat ratikastaan.