- Venäjä iski Ukrainaan Orešnik-yliääniohjuksella kolmannen kerran. Asetta on vaikea torjua, ja se on mahdollista varustaa ydinkärjellä.
- Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mukaan kyse ei ole sotilaallisesta eskalaatiosta, vaan Venäjän yrityksestä herättää pelkoa ja näyttää voimaansa.
- Isku on tutkijan mukaan yksi merkki ilmasodankäynnin kiihtymisestä. Kun maasota on jumissa, molemmat osapuolet lisäävät ilmaiskujaan.
Venäjä laukaisi Ukrainaan sunnuntain vastaisena yönä satoja drooneja ja lähes sata ohjusta. Yksi niistä oli Orešnik-niminen voimakas keskimatkan ballistinen yliääniohjus.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä ampui kyseisellä ohjuksella Bila Tserkvan kaupunkiin, joka sijaitsee Kiovan alueella.
Tämä oli kolmas kerta, kun Venäjä on käyttänyt Orešnik-ohjusta hyökkäyssodassaan. Edellinen kerta oli viime tammikuussa, ja sitä edellinen syksyllä 2024.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten Orešnikin tyyppinen monikärkiohjus toimii:
Orešnikin käyttö on tänään tuomittu eri puolella Eurooppaa. Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kutsui sitä ”järkyttäväksi” ja ”uudeksi eskalaatioksi” sodassa.
Orešnik herättää pelkoa, koska se on mahdollista varustaa ydinkärjillä ja sitä on vaikea torjua.
Pelkoa Venäjä ohjuksen käytöllä yrittääkin herättää, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö.
Erityistä sotilaallista vaikutusta Orešnikin käytöllä viime yönä ei ollut verrattuna muihin ohjuksiin, eikä kyseessä ollut Käihkön mukaan myöskään merkittävä eskalaatio.
– Suurempi eskalaatio olisi ollut esimerkiksi se, jos sodankäynnin kohteet olisivat muuttuneet eli jos Venäjä olisi hyökännyt suoraan Ukrainan poliittista johtoa kohtaan.
Avaa kuvien katselu
Palomiehet sammuttivat palavaa rakennusta Venäjän ilmahyökkäyksen jälkeen sunnuntaina Kiovassa. Kuva: Vladydlav Musienko / AFP
Orešnikit ovat Käihkön mukaan asejärjestelmä, joka Venäjällä on käytössä, ja siksi on odotettavissa, että sitä myös käytetään.
Koska ohjuksiin ei ole ladattu ydinaseita, mutta niin voisi tehdä, juuri Orešnikien käyttö on Venäjältä symbolinen teko. Pelon herättämisen lisäksi Orešnik-iskut voivat olla voimannäyttö kotirintaman suuntaan.
Voimannäytön Kreml on voinut kokea tarpeelliseksi sen jälkeen, kun Moskovan voitonpäivän juhlallisuuksia jouduttiin supistamaan drooniuhkien pelossa.
– Venäjällä on ollut painetta tehdä jotain näyttävää, ja tämä on sitten näyttävä teko, jolla pääsee otsikoihin, Käihkö sanoo.
Venäjä teki sunnuntain vastaisena yönä suuren ilmaiskun Ukrainaan. Video näyttää räjähdyksiä Kiovassa.Venäjä on varoittanut Orešnikeista etukäteen
Edellisillä kerroilla ja todennäköisesti tälläkin kertaa Venäjä ilmoitti aikeistaan käyttää Orešnikia etukäteen Yhdysvalloille. Nytkin aikomus oli tiedossa, sillä Zelenskyi kertoi eilen lauantaina saaneensa tiedon, että Venäjä valmistelee ohjuksen käyttöä.
– Kun puhutaan niinkin vakavasta asiasta kuin ydinsodan riskistä, on fiksua informoida vastapuolta, jotta väärinkäsitystä ei synny eikä vastapuoli reagoi huomattavasti voimallisemmin, Käihkö sanoo.
Yhdysvalloilla ja Venäjällä on Käihkön mukaan olemassa keskusteluyhteys, jollaista Euroopalla ei Venäjän kanssa tiettävästi enää ole.
Hänen mielestään myös Euroopan olisi syytä säilyttää vastaava suora keskusteluyhteys Venäjän kanssa edes sotilaallisella tasolla nyt, kun Yhdysvallat on muuttunut Donald Trumpin hallinnon aikana hyvin arvaamattomaksi.
– Keskusteluyhteyden puuttuminen lisää riskejä väärinymmärryksille, jotka voisivat johtaa peruuttamattomaan tilanteeseen. Näin vakavissa asioissa virheiden hinnat voivat olla katastrofaalisia, Käihkö sanoo.
Ydinaseiden käyttöä Ukrainassa sotatieteilijä pitää edelleen hyvin epätodennäköisenä.
Avaa kuvien katselu
Kappale Orešnik-ohjuksesta, jonka Venäjä laukaisi Ukrainaan tammikuussa. Kuva: Ukrainan turvallisuuspalvelu / AFP
Orešnikeja on laukaistu Ukrainaan kuitenkin tänä vuonna jo kaksi kertaa, mikä kertoo Käihkön mukaan ilmasodankäynnin kiihtymisestä puolin ja toisin.
– Maasodankäynti on jumiutunut, mutta Ukraina tekee yhä suurempia ilmaiskuja Venäjälle ja Venäjä lisää iskujaan Ukrainaan. On todennäköistä, että ilmasodankäynti ottaa yhä enemmän kierroksia ja odotettavissa on pahempaa kummallakin puolella.
Lähteet: Reuters, AP, AFP