Drooneja hämää Kaliningradissa toimiva erittäin voimakastehoinen lähetin.
Avaa kuvien katselu
Bober- eli ”Majava”-lempinimen saanutta Ukrjet UJ-26-droonia on käytetty muun muassa Venäjän öljyteollisuuden kohteisiin iskemiseksi. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
- Brittilehti The Telegraphin mukaan Venäjä ohjaa Ukrainan drooneja Suomeen ja Baltiaan.
- Venäjä käyttää Kaliningradista lähetettävää signaalia, joka sekoittaa droonien GPS-paikannuksen ja suuntaa ne länteen.
- Signaalin sekoittamat droonit voivat pudota tai päätyä Suomen tai Baltian ilmatilaan.
- Asiantuntijoiden mukaan Venäjä jatkaa toimintaa, koska se on sille tehokasta ja riskitöntä.
Brittiläisen The Telegraph -lehden haastattelemat asiantuntijat ovat saaneet selville, miten Venäjä pystyy ”kaappaamaan” Ukrainan drooneja ja suuntaamaan ne kohti Baltiaa ja Suomea.
Suomessa ja Baltiassa on viime viikkoina ollut useita tilanteita, joissa tuntemattomia drooneja on havaittu ilmatilassa ja niiden takia on annettu varoituksia väestölle.
Avaa kuvien katselu
Droonihavaintoja Suomessa ja Baltiassa. Kuva: Risto Laine / Yle, Mapcreator, Openstreetmap
Venäjän toiminnan taustalla on Kaliningradissa toimiva hyvin voimakastehoinen lähetin. Se on toiminut jo useita vuosia, mutta nyt Venäjä pystyy sen avulla estämään droonien yhteyssignaalin navigointisatelliitteihin.
Kaliningradin lähetin sokaisee omalla säteilyllään droonin GPS-järjestelmän.
Kun drooni ei tiedä, missä se on, sen hakutoiminto kytkeytyy päälle, jolloin Venäjä lähettää hämäyssignaalia, joka on voimakkaampaa kuin mikään muu signaali, minkä drooni voisi havaita. Drooni alkaa toimia tämän ”spoofing”-signaalin mukaisesti.
Venäjän valesignaali saa droonin luulemaan, että se on paljon kauempana Venäjän alueella kuin mitä se oikeasti on. Tällöin se korjaa suuntaansa länteen päin, eli kohti Nato-maiden ilmatilaa. Näin droonit voivat päätyä Suomeen tai Baltian maihin.
Venäjä voi myös onnistua sotkemaan droonin tietokoneen aikakoodin, jolloin kone luulee ajan olevan vaikkapa vuosikymmenen edellä.
Tietokone menee sekaisin, se saattaa käynnistää itsensä uudelleen kesken lennon tai sammua kokonaan. Droonit voivat tämän seurauksena pudota, kertoo Britannian navigointi-instituutin johtaja Ramsay Faragher.
Ukraina tietää nämä ongelmat ja yrittää ratkoa niitä. Ratkaisuina ovat muun muassa lyhyen matkan drooneissa valokuitu, jota drooni vetää perässään. Toinen vaihtoehto on tekoäly, jolloin drooni ei tarvitse lainkaan satelliittiyhteyttä.
Venäjä tulee kyllä jatkamaan GPS-häirintäänsä, uskoo tutkimuslaitos Chatham Housen Venäjä-asiantuntija Keir Giles.
– Venäjällä ei ole mitään syytä lopettaa, koska se ei aiheuta Moskovalle mitään kuluja tai muita seuraamuksia, mutta tulokset ovat valtavia, hän toteaa.