Suomen mahdollisuudet saavuttaa liikenteelle asetetut ilmastotavoitteet riippuvat pitkälti siitä, kuinka nopeasti autokanta uusiutuu tulevina vuosina, sanovat alan järjestöt.
Suomen ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä jälkeen. Antti Mannermaa
Kaupan liiton ja Autoalan Keskusliitto AKL:n mukaan nykyinen autokaupan matalasuhdanne uhkaa hidastaa päästövähennyksiä tilanteessa, jossa liikennesektorin päästöjä pitäisi leikata selvästi nykyistä nopeammin.
Liitot arvioivat tiedotteessaan, että ensi vaalikauden päätökset liikenteen verotuksesta, sähköistymisestä ja käyttövoimista ovat ratkaisevia sekä ilmastotavoitteiden että yritysten kilpailukyvyn kannalta.
Järjestöjen mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, mutta samalla ratkaisujen on turvattava kotitalouksien ostovoima, kuljetusten kustannustehokkuus ja koko maan saavutettavuus.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto korostaa, että liikenteen kustannuksilla on suora vaikutus sekä kuluttajien arkeen että yritysten toimintaedellytyksiin eri puolilla Suomea. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Tero Lausalan mukaan sähköautojen osuus uusien autojen ensirekisteröinneistä kasvaa nopeasti, mutta kokonaismarkkina on edelleen poikkeuksellisen heikko.
Uusien autojen kauppa vetää surkeasti. Joel Maisalmi
Lausalan mukaan Suomessa tarvitaan autokaupan merkittävää kasvua, jotta päästötavoitteiden saavuttamista tukeva sähköistymisvauhti olisi riittävä.
Liikenne edelleen EU:n vaikeimpia päästösektoreita
Liikennesektorin päästöjen vähentäminen on ollut haastavaa koko Euroopassa. Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n mukaan liikenne kuuluu harvoihin sektoreihin, joiden päästöt ovat edelleen korkeammat kuin vuonna 1990, vaikka viime vuosina kehitys on kääntynyt hitaasti laskuun sähköistymisen, energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen myötä.
Tieliikenne muodostaa noin kolme neljäsosaa EU:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, ja henkilöautot ovat edelleen suurin yksittäinen päästölähde.
Suomessa kehitys on ollut osin muuta Eurooppaa nopeampaa, sillä kotimaan tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet noin 23 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Vähennys on saavutettu erityisesti uusiutuvien polttoaineiden käytön, ajoneuvoteknologian kehityksen ja sähköautojen yleistymisen ansiosta.
Suomessa tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet peräti 23 % viimeisen 20 vuoden aikana. Mikko Räsänen
Silti Suomi on edelleen paineessa saavuttaa taakanjakosektorin vuoden 2030 ilmastotavoitteet.
Nämä tavoitteet edellyttävät 50 prosentin päästövähennystä vuoteen 2005 verrattuna, ja liikenteen päästökehitys on yksi keskeisistä epävarmuustekijöistä.
Vanha autokanta jarruttaa päästöjen laskua
Keskeinen ongelma on autokannan hidas uusiutuminen. Vaikka uusien sähkö- ja hybridiautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa nopeasti, autoja myydään kokonaisuutena taloustilanteen vuoksi selvästi vähemmän kuin normaalissa markkinatilanteessa.
Tämä tarkoittaa, että vanhat polttomoottorit pysyvät liikenteessä aiempaa pidempään.
Suomen henkilöautokannan keski-ikä on noussut uuteen ennätykseen, 13,9 vuoteen, mikä on eurooppalaisittain erittäin korkea taso. Myös romutettavien autojen keski-ikä on noussut jo 21 vuoteen.
Romutetttavien autojen keski-ikä on yli 20 vuotta. Juha Jaakkonen
Kun autokanta vanhenee, koko liikenteen keskimääräiset päästöt kilometriä kohden alenevat hitaammin. Vaikka uudet autot ovat aiempaa vähäpäästöisempiä, niiden alhaiset absoluuttiset myyntimäärät eivät riitä kääntämään koko maan autokannan kokonaispäästöjä riittävän nopeaan laskuun.
Verotuksen rooli korostuu seuraavalla vaalikaudella
Järjestöt pitävät seuraavan hallituksen veropäätöksiä keskeisinä autokannan uudistumisen kannalta. Alan mukaan verotuksen tulisi ohjata vähäpäästöisiin valintoihin ilman, että autoilun ja kuljetusten kokonaiskustannukset nousevat merkittävästi.
Kuljetuskustannukset ovat nousseet dieselin hinnannousun myötä. Karoliina Vuorenmäki
Raskaassa liikenteessä käyttövoimamurros on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Sähkökuorma-autojen markkina on vielä pieni, ja investointeja hidastavat kaluston korkeat hankintahinnat sekä erityisesti pitkien matkojen tehokkaan ja kuorma-autoille riittävän nopean latausverkon rajallisuus.
Kaupan liitto ja Autoalan Keskusliitto katsovatkin, että raskaan liikenteen päästövähennykset edellyttävät jatkossa kohdennettua investointitukea latausinfraan sekä biopolttoaineiden kustannustehokasta hyödyntämistä siirtymävaiheessa.