Maapallon pyöreys suojaa Suomea Kaliningradin GPS-häirinnältä. Sen sijaan Pietarin ympäristön ja Itämeren laivojen laitteita vastaan on vaikeampi suojautua.
Avaa kuvien katselu
Kouvolasta 29. maaliskuuta löytynyt drooni. Kuva: Poliisi
18:14•Päivitetty 19:40
Venäjän Kaliningradissa sijaitseva poikkeuksellisen vahva häirintälähetin sekoittaa lähialueiden GPS-paikannusta.
Asia nousi esille, kun brittiläinen The Telegraph -lehti julkaisi eilen asiantuntijahaastatteluihin perustuvan artikkelin.
Kirjoituksen mukaan Venäjä pystyy ohjaamaan Ukrainan lähettämiä drooneja Baltian maita ja Suomea kohti.
Alla olevasta grafiikasta käy ilmi, kuinka vahvasti Venäjän ”teholähetin” häiritsee erityisesti Puolan ja Baltian maiden lentoliikennettä.
Lähettimellä on sama vaikutus droonien käyttäytymiseen.
Avaa kuvien katselu
Kaliningradin vieressä liikennöivät lentokoneet olivat eilenkin häirinnän kohteina. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: GPSwise, Openstreetmap, Mapcreator
Droonien torjuntaan erikoistuneen Sensofusion-yhtiön tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että Kaliningradin lähettimen voima ei yllä Suomeen asti.
– Kysymys ei ole siitä, kuinka tehokas lähetin on vaan siitä, että maapallo on pyöreä. Suomi jää Kaliningradista katsottuna radiohorisontin taakse, Hyppönen sanoo.
Suomesta on matkaa Kaliningradiin linnuntietä noin 500 kilometriä. Häirintälähetin pystyy kattamaan vain kymmenien tai sadan kilometrin suuruisen alueen.
Uhka löytyy siis lähempää.
– Pietarin ympäristössä on useita häirintälähettimiä. Emme voi sanoa faktaksi, mutta uskoisin, että myös jokaisesta venäläisestä sotilastukikohdasta löytyy näitä laitteita.
Kaksi droonia tippui Latvian Rēzeknen kaupunkiin 7.5.2026.
Yksi vaihtoehto Hyppösen mukaan on myös laivoilta tehtävä häirintä, mutta ainakaan laitteiden valmistamisen ei pitäisi tuottaa kenellekään ongelmia.
– Ne ovat yksinkertaisia ja melko halpoja laitteita. Niiden rakentaminen ei ole vaikeaa.
Droonien kissa ja hiiri -leikki
Ukrainan sota on osoittanut, kuinka merkittävä osa droonit ovat nykyisessä sodankäynnissä.
Ja droonien kehitys on salamannopeaa. Ensin rakennetaan tehokas drooni, ja sitten siihen kehitetään torjuntakeino.
Sitten sama kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen.
Myös Ukrainalla on huomattava määrä häirintälähettimiä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät pysty tarjoamaan satojen droonien yhteishyökkäystä vastaan.
– Ukraina on Venäjää edelle lyhyen matkojen drooneissa. Satojen tai tuhansien kilometrien pituisilla matkoilla Venäjä on puolestaan vahvoilla, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo.
Kello 19.40 korjattu uutiseen Hyppösen titteli toimitusjohtajasta tutkimusjohtajaksi.