Venäjän asevoimien dronet etsivät elonmerkkejä Ukrainan etulinjan kaupungeista hyökätäkseen jopa siviilien kimppuun, kertoo Wall Street Journal.
Kolme ja puoli vuotta jatkunut sota Ukrainassa on käymässä yhä tappavammaksi siviileille, kun Venäjän räjähdedronet vaikeuttavat elämää etulinjan kaupungeissa ja kylissä aivan kuten taistelukentälläkin.
YK:n tietojen mukaan heinäkuussa kuoli tai loukkaantui noin 1 674 siviiliä, mikä on korkein kuukausittainen määrä yli kolmeen vuoteen. Raportin mukaan dronehyökkäykset siviileitä vastaan ovat lisääntyneet jyrkästi viimeisen vuoden aikana.
Ilmapommitusten ja epäsuoran tulen lisäksi Venäjä kohdistaa nyt iskujaan räjähdedroneilla myös yksittäisiä siviilejä ja ajoneuvoja vastaan. Tämä on luonut 1200 kilometrin pituiselle etulinjalle paksun vyöhykkeen tuhottuja kaupunkeja ja kyliä, joissa kaikki liikkuminen on vaarallista.
Silti kymmenet tuhannet siviilit asuvat edelleen etulinjan asutuskeskuksissa.
Hedelmiä ja vihanneksia Orihivin kaupungin torilla myyvä Tetiana Kushnir kertoo kuulevansa, kuinka dronet pörräävät hänen yläpuolellaan joka päivä.
Hän lähetti 13-vuotiaan tyttärensä asumaan Zaporižžjaan vuonna 2022, mutta kieltäytyi itse lähtemästä. Kaikki hänen kotinsa ikkunat ja katto ovat rikkoutuneet räjähdysten voimasta.
– Venäläiset metsästävät jokaista ajoneuvoa – emme usko, että he eivät iskisi meihin (vain sen takia), koska olemme siviilejä, 41-vuotias Kushnir sano WSJ:lle.
– Jos kuulet (dronen) äänen, sinun on suojauduttava ja odotettava hetki.
Betonisuoja on asennettu aivan torin viereen.
Avustusten toimittaminen vaikeaa
Orihivin sotilashallinnon varajohtaja Oleksandr Billerysin mukaan ruoan, veden ja muiden välttämättömyystarvikkeiden toimittamisesta jäljellä oleville asukkaille on tullut yhä vaikeampaa sen jälkeen, kun venäläisistä droneista tuli uhka.
Muutama viikko sitten yksi drone hyökkäsi avustusta jakavan vapaaehtoisen kimppuun. Vapaaehtoinen selvisi hengissä, mutta hänen ajoneuvonsa tuhoutui.
Suurin osa Orihiviin jääneistä on iäkkäitä. Monet heistä ovat eläkeläisiä, jotka ovat viettäneet koko elämänsä täällä, kuten Mykola Hlushenko.
Sen jälkeen, kun raketti lensi hänen asuntonsa läpi viime vuonna, 73-vuotias Hlushenko ja hänen vaimonsa muuttivat naapurirakennuksen kellariin. He asuvat siellä nyt yli kymmenen muun naapuruston asukkaan kanssa, jotka kaikki ovat 60–70-vuotiaita.
– Tunnen oloni hyvin epämukavaksi ulkona. Olen mieluummin täällä alhaalla, hän kertoo.
Hlushenko ei kuitenkaan halua lähteä evakkoon. Hän listaa syitä, jotka ovat yleisiä ikääntyneiden keskuudessa: Hänellä ei ole varaa siihen; hän ei halua olla taakkana lapsilleen; hän ei halua lähteä asunnostaan, johon hän ja hänen vaimonsa muuttivat vuonna 1983.
Paikallisviranomaisten mukaan Orihivista lähteville on tarjolla tilapäisiä asuntoja sekä ilmaista ruokaa ja muuta humanitaarista apua.
Mutta maan sisäisille pakolaisille tarkoitetuista pitkäaikaisista asunnoista on pulaa, kertoo evakuointeja etulinjan alueilta tekevä East SOS:n hallituksen jäsen Oksana Kujantseva.
Hänen mukaansa suuri osa saatavilla olevista asunnoista ei ole hyvässä kunnossa. Jotkut ihmiset lähtevät evakkoon eivätkä pidä asumisesta asuntolassa muiden evakuoitujen kanssa ja palaavat takaisin.
Poimintoja videosisällöistämme