- Luumäen someperhe-kokeiluun vuonna 2021 osallistunut perhe on jäänyt pysyvästi asumaan paikkakunnalle.
- Perhe kotiutui nopeasti ja yllättyi paikallisten välittömyydestä ja vahvasta yhteisöllisyydestä.
- Myös vanhempien työllistyminen onnistui vaivattomasti. Kokeilu oli kunnan keino houkutella uusia asukkaita.
Punaisen omakotitalon pihamaalla Sami Sivonen kantaa mehukannua terassipöydälle. Hän on kattanut kevyen välipalan töistä tulevalle vaimolleen Laura Kiretille ja nelosluokkalaiselle Hugo Sivoselle.
Perhe on asunut Luumäellä yli viisi vuotta – paljon pidempään kuin alun perin oli suunniteltu.
Vuonna 2021 perhe näki Ylen uutisen, jossa Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan kaupungin naapurissa sijaitseva Luumäen kunta etsi someperhettä. Tarjolla oli vuosi ilmaista asumista, mutta vastineena perheen piti somettaa elämästään.
Pirkanmaalla asunut perhe tarttui tilaisuuteen.
– Ajelimme usein Pirkkalasta Imatralle, jossa Hugon isovanhemmat asuvat. Reissuilla mietiskelimme, että johonkin tälle välille olisi hauska muuttaa, Laura Kiretti kertoo.
Alla olevalla videolla perhe kertoo, mikä Luumäellä asumisessa on parempaa kuin Pirkkalassa:
Kuvaus ja editointi: Elli Sormunen / YleYstävät löytyivät viikkojen sisällä
Kotiutuminen Luumäelle tapahtui yllättävän nopeasti. Siinä missä Pirkkalassa viiden vuoden aikana ei syntynyt läheisiä ystävyyssuhteita, Luumäellä ystävät löytyivät viikkojen sisällä.
– Me saimme muutamassa viikossa enemmän ystäviä kuin mitä meillä oli Pirkkalassa asumisen aikana, Kiretti kertoo.
Luumäkeläisten välittömyys ja aito kiinnostus toisia kohtaan tekivät vaikutuksen. Ihmiset pysähtyivät juttelemaan, kutsuivat mukaan kyläyhdistykseen, Martta-toimintaan ja tarjosivat apuaan arkisissa asioissa.
– Jos tarvitsi apua vaikka pyöränrenkaan kanssa, ihmiset auttoivat heti. Täällä ihmiset haluavat vilpittömästi auttaa ja olla osana toistensa arkea, Sami Sivonen kuvailee.
Avaa kuvien katselu
Vanhempien ei tarvinnut ylipuhua Hugo-poikaa, kun perhe päätti jäädä asumaan Luumäellä. ”Pirkkalassa kaikki oli isompaa ja kaupat kauempana”, Hugo Sivonen toteaa. Kuva: Elli Sormunen / Yle
Perhe on jopa pohtinut, oliko kunta järjestänyt salaisen kyläkokouksen, jossa asukkaille ohjeistettiin olemaan erityisen mukavia someperhettä kohtaan.
– Mutta tässä tapauksessa ihmiset ovat kyllä jaksaneet tosi hyvin pitää roolia yllä viisi vuotta. En minä ainakaan jaksaisi, Kiretti naurahtaa.
Euron tontit eivät pelasta autioituvaa maaseutua
Asumiskokeilut ja vuokrahyvitykset ovat yleistyneet keinoina houkutella uusia asukkaita maaseudulle. Suomen Kylät ry:n kehittämispäällikkö Johanna Niilivuon mukaan useimmiten asumiskokeilu tarkoittaa viikon asumista uudessa ympäristössä.
– Asumiskokeilut ovat olleet todella suosittuja. Jos asumiskokeiluun on pystytty ottamaan muutama ihminen, hakemuksia on saattanut tulla 200–300, Niilivuo kertoo.
Asumiskokeilussa muuttajat pääsevät tutustamaan kylätoimintaan ja tapahtumiin, jopa työhaastatteluja on järjestetty. Niilivuon mukaan asumiskokeilujen yleistymisestä huolimatta se on vielä marginaalinen keino houkutella asukkaita maaseudulle.
– Pidän asumiskokeiluja äärettömän hyvänä keinona madaltaa maalle muuton kynnystä. Jos on koko ikänsä asunut kaupungissa, kynnys on tosi korkea lähteä sellaiseen paikkaan, jossa itsellään ei ole mitään juuria tai tuttuja.
Avaa kuvien katselu
Johanna Niilivuon mukaan Luumäen malli, jossa perhe sai vuoden ilmaisen asumisen vastineeksi somettamisesta, on vielä harvinaisuus Suomessa. Arkistokuva vuodelta 2024 Kuva: Timo Hytönen / Yle
Kunnat ovat yrittäneet ratkaista autioituvan maaseudun ongelmaa myös myymällä eurolla tontteja. Niilivuon mukaan tonttikampanjoilla ei maaseudun ongelmia ratkaista, sillä lähes puolet suomalaisista asuu yksin.
– Jos maaseudulla tarjotaan vain tontteja rakennettavaksi ja isoja taloja ostettavaksi, sillä suljetaan hirveän iso osa maallemuutosta haaveilevista pois. Sen takia maaseudulla asumista pitäisi kehittää minitaloilla ja yhteisöllisellä asumisella.
Laura Kiretti ja Sami Sivonen uskovat, että ilmaisen asunnon vastineena ollut somettaminen ”pakotti” perheen erilaisiin tapahtumiin ja tutustumaan paikallisiin ihmisiin. Alla olevalla videolla he kertovat, kuinka sosiaalinen piiri laajeni:
Videon kuvaus: Elli Sormunen / Yle, editointi: Kare Lehtonen / YleTyöt löytyivät kuin itsestään
Laura Kiretillä ei ollut tiedossa työpaikkaa, kun perhe muutti 4 300 asukkaan Luumäelle, mutta tilanne ratkesi nopeasti. Kun Kiretti soitti päiväkotipaikkaa Hugolle, hän sai samassa puhelussa työtarjouksen.
– Päiväkodin johtaja kysyi, mitäs työtä sie teet. Kerroin, että irtisanouduin juuri vakituisesta päiväkodin hoitajan pestistä Tampereella. Hän kysyi, kiinnostaisiko tulla meidän päiväkotiin töihin, Laura Kiretti muistelee.
Aluksi Kiretti epäröi työskennellä samassa päiväkodissa, jossa oma lapsi on hoidossa, mutta päiväkodin johtaja vakuutti, ettei se ole ongelma.
Hän on työskennellyt samassa paikassa siitä lähtien – tosin nyt hän siirtyy puoleksitoista vuodeksi Kotkaniemen museoon, jossa hän pääsee hyödyntämään teatteri-ilmaisunohjaajan koulutustaan.
Avaa kuvien katselu
Nelosluokkalainen Hugo Sivosen mielestä parasta Luumäellä on oma piha ja trampoliini. Kuva: Elli Sormunen / Yle
Lemin nuorisoseura on työllistänyt teatteriohjaajana työskentelevää Sami Sivosta jo parikymmentä vuotta. Luumäen muuton myötä hänen työmatkansa hupeni noin 300 kilometristä 24 kilometriin.
– Tämän lisäksi kolme muuta lähialueen teatteria on työllistänyt minua viiden vuoden aikana, Sivonen kertoo hyvästä työtilanteestaan.
Avaa kuvien katselu
Perhe on aktiivisesti mukana paikallisessa toiminnassa: nuorisoseurassa, Martoissa ja kyläyhdistyksessä. Sami Sivonen on nykyään myös SDP:n kunnanvaltuutettu Luumäellä. Kuva: Elli Sormunen / YleHäihin kutsuttu myös kuokkavieraat
Uusimpana tempauksenaan perhe on päättänyt avata häänsä kaikille halukkaille. Laura Kiretti ja Sami Sivonen menevät naimisiin kesäkuussa, ja vaikka varsinaiseen hääjuhlaan mahtuu vain rajattu määrä vieraita, kirkkoon ovat tervetulleita kaikki.
Ajatus syntyi siitä, että monet lapsiperheet eivät ole koskaan päässeet osallistumaan häihin, kun nykyään häät ovat usein pieniä ja vain aikuisille tarkoitettuja.
– Ihanaa, jos sinne tulee ihmisiä. Jos ihmiset nauttivat siitä, että pääsee kirkkoon, kuulee urkumusiikkia ja kaksi ihmistä töllöttää papin edessä, se riittää, Sami hymyilee.
–Jos voimme lisätä iloa, teemme sen tosi mielellämme, Laura lisää.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.5. kello 23.00 saakka.