Vesalan peruskoulua käyvän oppilaan vanhempien mielestä opettaja on puhunut toistuvasti epäasiallisesti osaa luokan oppilaita kohtaan tuntien aikana.
Tästä syystä lapsi nauhoitti opettajan puhetta.
Syy puheen nauhoittamiseen oli vanhempien mukaan se, että vanhemmat eivät alkuun uskoneet, kun lapsi kertoi, mitä opettaja tunnilla puhuu. Saadakseen vanhempansa uskomaan asian, alakouluikäinen lapsi nauhoitti opettajan puhetta tunnilla omalla kännykällään.
Epäasiallinen ja loukkaava puhe kohdistui pojan vanhempien mukaan erityisesti joihinkin luokan maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin.
Helsingin Uutiset on saanut haltuunsa äänitallenteen, jossa opettaja vanhempien mukaan puhuu.
Suomea murtaen puhuva opettaja toteaa tunnin aikana muun muassa, että ”Mä ihmettelen Suomen valtiota. Minkä takia pitää niin paljon maksaa teidän maahanmuutosta, että sitten saadaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään”.
Heti perään opettaja sanoo, että ”Elämä on hauskaa, ei tehdä mitään”. Kommentilla opettaja kuvastaa lasten asennetta.
Helsingin Uutiset on kuunnellut tallenteen, mutta sen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta.
Epäasiallinen käytös alkoi äidin mukaan viime syksynä noin kuukausi koulujen alkamisen jälkeen. Edellisenä vuonna oppilailla oli ollut toinen opettaja, eikä ongelmia vanhempien mukaan ollut.
– Minulla on ollut kova huoli lapsesta, jos hän kasvaa tällaisessa ympäristössä, jossa on näin kielteinen asenne, äiti toteaa Helsingin Uutisille.
Vanhemmat kuvailevat lastaan rauhalliseksi ja sopeutuvaiseksi. Lapsi oli aiemmin viihtynyt koulussa, mutta opettajan asenteen myötä kouluun lähteminen oli loppuvuodesta ollut ajoittain vaikeaa.
Lapsi nauhoitti opettajan puhetta tunnilla tammikuussa.
Äiti otti omien sanojensa mukaan yhteyttä myös kouluun, mutta koki, ettei saanut riittävästi tukea koululta.
Alkuvuodesta vanhemmat olivat yhteydessä myös kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmediin (sd.) ja pyysivät tältä neuvoa sekä myös tukea perheen tilanteeseen.
Ahmed uskoo, että ääni nauhalla on opettajan ja että nauha on tosi.
– Tunnen vanhemmat. Olen pitänyt maahanmuuttajataustaisille vanhemmille päihdekoulutusta. Tunnen heidät sitä kautta.
Koulutusta annetaan maahanmuuttajataustaisille vanhemmille liittyen nuorten mahdolliseen päihteidenkäyttöön.
HU tapasi lapsen vanhemmat kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa. Ahmed oli paikalla ja mukana tulkkaamassa vanhempien kanssa käytyä keskustelua.
Myös Ahmed oli sähköpostitse yhteydessä koulun vararehtoriin Tytti Toivaseen ja kertoi ääninauhasta sekä lapsen ajatuksista.
Koulu ei vanhempien mukaan ottanut nauhaa kuunneltavakseen, vaikka siihen tarjottiin mahdollisuus. Ahmed kertoo vanhempien sanoneen näin.
Vararehtori vastasi Ahmedin sähköpostiviestiin kiittäen viestistä ja huolen esiin tuomisesta. HU on nähnyt Ahmedin koululle lähettämän sähköpostin.
Toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla Ahmed kertoo lähettäneensä itse ääninauhan koululle.
– Ajattelin, että on tärkeää, että myös he kuulevat asian suoraan nauhalta, koska kyse on vakavasta asiasta ja opettajan epäasiallisesta käytöksestä.
HU otti yhteyttä vararehtoriin sekä koulun rehtoriin Niina Halonen-Malliarakis, joka ei halunnut ottaa asiaan kantaa.
– Yleisesti emme voi kommentoida yksittäisen oppilaan asioita.
Halonen-Malliarakis ei myöskään vastannut yhteenkään HU:n esittämään kysymykseen, kuten, onko koulu kuunnelleet ääninauhan, käyttäytyikö opettaja koulun mielestä epäasiallisesti ja miten koulu on puuttunut asiaan.
Itäisen suurpiirin perusopetuksen aluepäällikkö Katriina Aaltio puolestaan kertoo HU:lle, että ei ole kuullut asiasta.
– Kouluarjen asiat eivät välttämättä kantaudu korviini. Idässä on 10 000 oppilasta, hän toteaa sähköpostilla.
Aaltio ei myöskään vastaa enää HU:n jatkokysymyksiin, kuten toimiko koulu oikein, jos ääninauhaa ei haluttu kuunnella tai pitäisikö tällaisten tapausten tulla aluejohtajan tietoisuuteen.
HU:lla on tiedossa tallenteella väitetysti puhuvan opettajan henkilöllisyys. HU ei ole tavoittanut häntä haastatteluun.
Ahmed kertoo HU:lle, että opettaja on myös itse maahanmuuttajataustainen, mikä tekee puheesta erityisen loukkaavaa ja häiritsevää.
– Se osoittaa selkeää asenneongelmaa ja lapseen kohdistunutta syrjintää, Ahmed sanoo.
Hän haluaa korostaa kaikkien lasten oikeutta turvalliseen kouluympäristöön.
– Jos lapsen ja opettajan välillä ilmenee ongelmia, on ensiarvoisen tärkeää, että asia selvitetään huolellisesti ja viipymättä. Koulu on yksi tärkeimmistä paikoista lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Ahmed kertoo saaneensa säännöllisesti yhteydenottoja Helsingistä ja sen lähialueiltakin maahanmuuttajataustaisilta perheiltä erilaisista ongelmista liittyen kouluarkeen.
– Ohjaan heitä palveluihin ja kerron, miten tämä järjestelmä toimii. He eivät välttämättä tiedä, mistä saisivat tukea.
Ahmed ohjaa vanhempia muun muassa lastensuojelun piiriin, ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijöihin, koulukuraattoreihin tai koulun rehtoriin, jos ongelmia ilmaantuu.
Alkuvuoden jälkeen tilanne on vanhempien mukaan korjaantunut. Poika on viihtynyt jälleen koulussa.
Kännyköiden käyttö ilman opettajan lupaa on ollut kiellettyä peruskoulun oppitunneilla Helsingissä tämän lukuvuoden alusta.
Ahmed on keskustellut asiasta myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Shawn Huffin (vihr.) kanssa.
Huff toteaa HU:lle olleensa myös itse yhteydessä kouluun.
– Totta kai olen yhteydessä kouluun, jos minuun ollaan yhteydessä tällaisessa asiassa. Minulla on täysi luotto siihen, että meidän kouluissamme tällaiset asiat hoidetaan asianmukaisesti ja asianosaisten kesken.
Huff ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta puhuu yhteiskunnassa tapahtuvasta rasismista yleisellä tasolla. Koulut ovat osa yhteiskuntaa
Hän sanoo, ettei Vesalan kaltainen tapaus ole siinä mielessä poikkeuksellinen.
– Jos olet näkyvään vähemmistöön kuuluva, rasismin kokeminen valkonormatiivisessa maassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, hän toteaa.
Huff koki lapsuudessaan itse kahden kulttuurin välillä kasvamisen usein hankalana.
HU:n apulaispormestarihaastattelussa hän kertoi kokeneensa epävarmuutta ollessaan eri näköinen kuin muut. Huffin vanhemmat ovat suomalaisia. Isä on syntyjään yhdysvaltalainen.
– Siitä voi jokainen kysyä itseltään, että miksi me olemme tällaisessa tilanteessa, että näitä sattuu. Sanoisin että jos seuraa yleistä tapaa, niin ei tämä ihan yllätyksenäkään pitäisi tulla, että tällaista tapahtuu.
Minkä takia tapaus ei tule yllätyksenä?
– Enemmänkin voisin kysyä, että miksi tällaiseen tapaukseen on niin suuri kiinnostus? Kyllä tämä osoittaa myös sen, että ehkä etuoikeusasemasta tehdään asioita. Ajatellaan, että tämmöisiä asioita ei tapahtuisi.
Yksittäisen tapauksen puiminen julkisuudessa saattaa Huffin mukaan muuttua helposti ”kauhistelevaksi viihteeksi”. Sen sijaan hänen mielestään pitäisi puhua enemmänkin rakenteista ja siitä, ovatko kouluissa ja yhteiskunnassa rakenteet tällaisten tapausten hoitamiseen kunnossa.
Huff jatkaa kysymysten listaa siitä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota.
– Minkälaisia mahdollisuuksia meillä on vähemmistöryhmillä menestyä tässä maassa? Onko heillä samanlaiset mahdollisuudet menestyä koulussa?
Onko yksittäisen tapauksen esille nostaminen mielestäsi turhaa?
– En sanoisi, että se on ikinä turhaa, mutta kyllähän tämä sama kaava usein toistaa itseänsä. Totta kai se on hyvä, että näitä nostetaan, koska tietoisuus on se ensimmäinen asia eli että olemme tietoisia näistä asioista. Toivoisin kuitenkin keskustelussa seuraavaa askelta. Että pureutuisimme vähän syvemmälle tähän asiaan.
Huffin mukaan tärkeintä on, että kouluilla on keinoja käsitellä vastaavanlaisia tapauksia ja ennaltaehkäistä niitä.
– Meillä on nämä työkalut. Teemme töitä joka päivä.
Helsinki on laatinut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2026–2029.
Suunnitelmassa panostetaan muun muassa kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan myönteisen toimintakulttuurin rakentamiseen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli alkuvuodesta nuorten aloitetta, jossa ehdotettiin syrjinnän vastaisia teemapäiviä kouluihin.
Aloitteessa todettiin, että syrjintää esiintyy edelleen koulujen arjessa ja että kaikilla nuorilla tulisi olla oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan oppimisympäristöön. Lautakunta piti aloitteen teemaa tärkeänä ja tunnisti ongelman.
Huff teki aloitteen käsittelyssä vastaehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunki voisi tuottaa esimerkiksi valmiin oppituntipaketin ja aamunavauksen rasismin vastaiselle viikolle.