Pölyttäjillä on huomattava merkitys luonnon ekosysteemeille sekä ruoantuotannolle. Maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia kukkivista kasveista ja 75 prosenttia viljelykasveista hyötyy eläinpölytyksestä.
Pölyttäjähyönteisten määrä on kuitenkin vähentynyt muun muassa elinympäristöjen katoamisen, ilmastonmuutoksen ja saasteiden takia.
”Vaikka ei luonnon itseisarvosta tai ekosysteemien toiminnasta niin välittäisikään, pölyttäjillä on merkitystä sille, että meille ihmisille riittää vitamiini- ja hivenainepitoisia ruoka-aineita. Monet marjat, hedelmät ja pähkinät ovat hyönteispölytteisiä”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä sanoo.
Suomessa tärkeimmät viljelykasvit, kuten viljat ja peruna, eivät ole riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Pölyttäjät ovat kuitenkin tärkeitä omenapuiden, puutarha- ja metsämarjojen sadoille sekä luonnonkasvien lisääntymiselle.
Niityt vähenevät ja niin myös perhosetkin
Uhanalaisuusarvioinneissa 2000-luvulla on havaittu, että Suomessa uhanalaisten lajien määrä on kasvanut tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä. Eniten uhanalaisia pölyttäjälajeja on päiväperhosissa, mesipistiäisissä ja sarvijäärissä.
Mesipistiäiset ja perhoset kärsivät erityisesti siitä, kun niityt ja muut avoimet elinympäristöt kasvavat umpeen.
Iso osa sarvijäärälajeista on uhanalaisia, koska lahopuun määrä on vähentynyt metsissä. Lisäksi soilla elävien perhosten ja kärpästen elinympäristöt ovat heikentyneet soiden ojitusten seurauksena.
Pohjoisen avoimilla tuntureilla elävää pöyttäjälajistoalajistoa uhkaa puolestaan ilmastonmuutos, kun puurajan noustessa hyönteisiltä loppuu elintila.
Toimenpiteitä tehdään, tulokset selviävät vuosien päästä
Janne Heliölä on ollut mukana laatimassa ja toteuttamassa vuonna 2022 julkaistua kansallista pölyttäjästrategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa.
Pölyttäjästrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty ja niiden kantoja on vahvistettu.
Sama tavoite on myös EU:n ennallistamisasetuksella, jonka edellyttämä kansallinen ennallistamissuunnitelma sisältää pölyttäjillekin räätälöityjä toimenpiteitä.
Eri tahot ovatkin toteuttaneet erilaisia pölyttäjiin liittyviä hankkeita, kuten kunnostaneet pölyttäjille tärkeitä elinympäristöjä, lisänneet kansalaisten tietoisuutta ja tehneet pölyttäjätutkimusta.
”Kunnat ovat olleet tässä erityisen aktiiviisia”, Heliölä kertoo.
Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, millainen merkitys toimenpiteillä tulee olemaan.
Heliölä huomauttaa, että hyönteisten tilan kehitystä on vaikeaa arvioida, sillä niiden kannat heiluvat voimakkaasti esimerkiksi sääolosuhteiden takia.
”Trendejä voi löytää vasta pidemmistä, vähintään kymmenen vuoden aikasarjoista. Jää nähtäväksi, ovatko tähän asti suunnitellut toimenpiteet riittäviä.”
Tuhansista mehiläisistä muodostuva pallo voi olla hurja näky. Mehiläiset ovat kuitenkin säyseitä, sillä niillä ei ole pesää puolustettavana.
© iStock