Satelliittimittausten perusteella Tyynellämerellä on havaittu merkkejä El Niñon mahdollisesta kehittymisestä myöhemmin tänä vuonna, Nasa kertoo.
Nasan ja eurooppalaisten kumppaneiden laukaiseman satelliitin keräämät merenpinnan korkeustiedot osoittavat, että Etelä-Amerikan rannikon edustalle Tyynellämerellä on saapunut satojen kilometrien levyinen lämpimän veden maininki.
Havainto on merkittävä, sillä vesi laajenee lämmetessään. Kun merenpinta kohoaa tietyllä alueella, se kertoo samalla meren lämpötilan noususta.
El Niño -ilmiö voi lisätä rankkoja sateita joillakin alueilla ja vähentää sateita toisilla. Siksi sillä voi olla vaikutuksia ihmisten arkeen ja kaupankäyntiin eri puolilla maailmaa.
Vuonna 2020 laukaistu Sentinel-6 Michael Freilich -satelliitti mittaa ja kartoittaa koko maailman valtamerten pinnankorkeuden kymmenen päivän välein. Satelliitin laukaisi Nasa, ja sitä johtaa Euroopan avaruusjärjestö Esa EU:n Copernicus-ohjelmaa varten.
El Niñon yhteydessä satelliitti seuraa niin sanottuja lämpimiä Kelvin-aaltoja. Ne syntyvät tavallisesti sellaisten lyhyiden jaksojen jälkeen, jolloin läntisen päiväntasaajan Tyynenmeren yllä puhaltavat tuulet vaihtuvat vallitsevista itätuulista länsituuliksi. Kun tämä yhdistyy päiväntasaajan itätuulten yleiseen heikkenemiseen, läntisen Tyynenmeren tropiikin vesi lämpenee ja merenpinta nousee.
Syntyvä aalto etenee itään useiden viikkojen ajan. Lopulta se saavuttaa Etelä-Amerikan, missä rannikon edustan vesi lämpenee ja merenpinta kohoaa.
El Niño kehittyy, kun useita Kelvin-aaltoja esiintyy useiden kuukausien aikana ja lämmintä vettä kertyy Kolumbian, Ecuadorin ja Perun rannikoiden edustalle.
”Vaikka tämän vuoden tapahtuma alkoi hieman myöhemmin kuin suuret El Niñot vuosina 2015 ja 1997, se alkaa kuroa eroa kiinni. Näemme vielä, kuinka suureksi se kasvaa”, sanoo Josh Willis, joka on merenpinnan korkeutta tutkiva tutkija Nasan Jet Propulsion Laboratoryssa sekä Sentinel-6 Michael Freilich -satelliitin projektitutkija.
Sentinel-6 Michael Freilich -satelliitin mittausten mukaan pieni Kelvin-aalto muodostui Mikronesian tienoilla tammikuun lopulla ja hajosi helmikuun puoliväliin mennessä. Uusi aalto syntyi maaliskuun alussa ja eteni ajan myötä itään. Toukokuun puoliväliin mennessä Perun edustan merialueet olivat yli 15 senttimetriä pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammalla.
”Nasan El Niño -havainnointi käyttää Sentinel-6 Michael Freilich -satelliitin kaltaisia merenpinnan korkeutta mittaavia satelliitteja seuratakseen valtavia Kelvin-aaltoja niiden kulkiessa Tyynenmeren yli, tallentaakseen muutoksia maapallon valtamerten termodynamiikassa, parantaakseen sään ääri-ilmiöiden ennusteita ja auttaakseen yhteisöjä varautumaan mahdollisiin rannikkoalueiden vaaroihin. Pysykää kuulolla, kun valtamerien tarinat jatkavat avautumistaan”, sanoo Nasan johtava ohjelmatutkija Nadya Vinogradova Shiffer avaruusjärjestön artikkelissa.
El Niño -nimen antoivat kalastajat 1600-luvulla. Nimi on espanjaa ja tarkoittaa ”poikaa”. Se viittaa Jeesus-lapsen syntymään, sillä ilmiöllä oli tapana voimistua joulun tienoilla. Lämpimämmät vedet merkitsivät kalastajille heikompia saaliita.
Tyynenmeren keski- ja itäosien lämpimämmät pintavedet vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeisiin maailmanlaajuisesti muuttamalla suihkuvirtauksia. Tämä vaikuttaa myrskyjen kulkureitteihin.
Seurauksena joillakin alueilla voi esiintyä runsaita sateita ja lumisateita, kun taas toiset alueet voivat kärsiä poikkeuksellisesta kuumuudesta ja kuivuudesta. Vaikutusten maantieteellinen laajuus riippuu El Niñon voimakkuudesta.
Maltillisemmissa tapahtumissa, kuten vuosina 2018 ja 2023 alkaneissa El Niñoissa, kuivuuden ja tulvien kaltaisia vaikutuksia havaittiin enimmäkseen trooppisella Tyynellämerellä ja sen ympäristössä. Suuret El Niñot, kuten vuosien 2015–2016 tapahtuma, vaikuttavat paljon laajemmalle. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi kuivuutta Afrikassa ja tulvia Kaliforniassa.
El Niñot saavuttavat huippunsa tavallisesti marraskuun ja tammikuun välillä, joten voimakkaimpien vaikutusten selviämiseen kuluu vielä useita kuukausia.
”Jokainen El Niño on erilainen. Mutta ne tekevät lähes aina vuodesta kuuman ja aiheuttavat suuria muutoksia sademääriin osissa maailmaa”, sanoo JPL:n merenpinnan korkeutta tutkiva tutkija ja Sentinel-6 Michael Freilich -satelliitin varaprojektitutkija Severine Fournier Nasan artikkelissa.
Sentinel-6 Michael Freilich on tällä hetkellä virallinen vertailusatelliitti maailmanlaajuisille merenpinnan korkeuden mittauksille. Se jatkaa vuonna 1992 laukaistun TOPEX/Poseidon -satelliitin aloittamaa mittaussarjaa.
Sen jälkeen tehtävää on jatkanut joukko seuraajasatelliitteja. Uusin niistä on marraskuussa 2025 laukaistu Sentinel-6B, jonka on määrä ottaa edeltäjänsä tehtävä hoitaakseen vuoden 2026 loppuun mennessä.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.