Mäntsälä on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana Uudenmaan kylmin. Hirvihaarassa oleva Ilmatieteen laitoksen sääaseman mukaan keskilämpötila oli vuoden aikana kuusi astetta.
Myös sääasemien korkein mitattu lämpötila löytyy Mäntsälästä.
Uudellamaalla olevien sääasemien keskiarvo oli samalla aikavälillä 6,7 astetta.
Keski-Uusimaa vertasi Ilmatieteen laitoksen mantereelle sijoittuvien Uudenmaan sääasemien tietoja viimeisen vuoden ajalta
Uusimaa jakautuu sademäärissä. Viimeisen vuoden aikana vettä kertyi eniten Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla, 770 millimetriä. Helsingin Kumpula seurasi perässä 763 millillä ja Espoon Nuuksio 727 millillä. Myös sadepäivien määrässä Nuuksio oli kärjessä: 172 sateista päivää eli yli puolet vuoden havaintopäivistä, joita Nuuksiossa oli vuoden aikana 335.
Lohja erottuu Porvoon kanssa lämpimimpänä. Porlan ja Harabackan havaintoasemilla keskilämpötila kohosi 7,8 asteeseen. Inkoon keskiarvo oli 7,5 ja Kumpulan 7,4 astetta. Aalto huomauttaa, että paikalliset erot voivat syntyä hyvin pienistä tekijöistä ja mittausaseman vieressä lämpötilaero voi olla merkittävämpi kuin kilometrien välillä.
UUDENMAAN LÄMPIMIMMÄT PAIKKAKUNNAT
Uudenmaan säähavaintoasemien lämpötilat. Tilastossa 13.8.2024–13.8.2025 säähavainnot Uudellamaalla sijaitsevilta säähavaintoasemilta. Lajittelu tehty lämpimimmän keskilämpötilan mukaan.
Inkoo Jakobramsjö
7,5 °C
Helsinki Malmi lentokenttä
6,8 °C
Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema
6,7 °C
Hyvinkää Hyvinkäänkylä
6,2 °C
Mäntsälä Hirvihaara
6,0 °C
Lähde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara
Ilmatieteen laitoksen viralliset asemat on sijoitettu avoimille paikoille, jotta ne edustavat mahdollisimman laajoja alueita. Niiden mittaukset kuvaavat niin sanottua suurilmastoa. Ne kertovat siitä, mistä myös sääennusteissa kerrotaan, mutta kuten kaikki omasta kokemuksestaan tietävät, asunnon ikkunan pielessä mittari usein kertoo ihan muuta kuin säätiedotus.
Tämä ilmiö on nimeltään mikroilmasto.
Mikroilmaston mittakaava on pieni.
– Puhutaan muutamista metreistä satoihin metreihin, ei kilometreistä kuten sääasemien kohdalla. Esimerkiksi keskuspuistossa kulkiessaan voi huomata, että etelään aukeava rinne voi olla huomattavasti lämpimämpi kuin varjoisa rinteen sivu, ja miten tiheän metsäkasvillisuuden alla on viileämpää kuin avoimilla alueilla. Se on sitä pienilmastollista vaihtelua, Aalto sanoo.
Auringon säteily lämmittää ja varjo viilentää. Jokainen tunnistaa ilmiön omasta arjestaan, mutta juuri näin Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto tiivistää, mistä pien- eli mikroilmastoissa on kyse. Pienilmasto syntyy paikallisista tekijöistä.
– Maastonmuodot, kasvillisuus, ja vesistöt saavat aikaan, että esimerkiksi lämpötilat voivat muuttua lähimmän sääaseman mittaamista olosuhteista muutamassa kymmenessä metrissä.
Saman havainnon on moni voinut tehdä vaikka oman kodin ympäristössä. Naapurin pihassa on aina vähän lämpimämpää tai ilma tuntuu seisovalta.
– Tällaiset pienilmastot voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että jollain alueella voi kasvattaa myös sellaisia kasveja, jotka eivät kasvuvyöhykejaon perusteella pitäisi olla viljelykseen sopivia.
Mikroilmastoja on muokattu aina. Ihminen on vuosituhansia hakenut otollisia olosuhteita, antiikin ajan hedelmätarhoista suomalaisiin peltoihin. Maaston muokkaaminen ja kasvillisuuden sijoittelu ovat olleet osa arkea paljon ennen kuin tieteellinen tutkimus edes tunnisti ilmiötä.
UUDENMAAN SATEISIMMAT PAIKKAKUNNAT – SUURIN SADEMÄÄRÄ
Uudenmaan säähavaintoasemien sateisuus. Tilastossa 13.8.2024–13.8.2025 säähavainnot Uudellamaalla sijaitsevilta säähavaintoasemilta, joilla tehdään sademittauksia. Lajittelu tehty kokonaissademäärän perusteella.
Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema
769,9 mm
Mäntsälä Hirvihaara
690,3 mm
Hyvinkää Hyvinkäänkylä
688,0 mm
Helsinki Malmi lentokenttä
0,0 mm
Lähde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara
Nyt pienilmastotutkimus on muuttunut.
– Pienikokoisten sääasemien ja sensorien hinnat ovat laskeneet niin paljon, että mikroilmastoja voidaan mitata tiheästi ja tarkasti verraten laajoillakin alueilla. Lisäksi mallinnus on kehittynyt. Voimme simuloida mikroilmastoja ja tehdä niistä paikallisesti tarkkoja arvioita, Aalto kertoo.
Mikroilmastot kytkeytyvät ilmastonmuutokseen.Kaupungeissa viheralueet voivat lieventää helteiden vaikutuksia ja suojata erityisesti vanhuksia ja lapsia kuumuudelta. Metsissä pienilmastot voivat vaikuttaa esimerkiksi tuhohyönteisten esiintymiseen ja maaperän hiilen kiertoon.
Voiko pienien, metreissä mitattavien, paikallisilmastojen muokkaamisella ja ymmärtämisellä olla merkitystä myös globaaliin ilmiöön?
– Tämä vaatii vielä lisätutkimuksia. Pienilmaston vaikuttaessa esimerkiksi hiilen kiertoon tai kasvillisuuden rakenteeseen, sillä voi olla takaisinkytkentöjä myös suurilmastoon, Aalto sanoo.
Mikroilmasto ei ole kuriositeetti. Usein sana voi herättää mielikuvan vähäpätöisestä ilmiöstä. Aallon mukaan kyse on kuitenkin tekijästä, jolla voi olla huomattava merkitys niin kaupunkisuunnittelussa, metsänhoidossa kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Mikroilmastoja on aina hyödynnetty kokemuksen ja arkijärjen avulla. Nyt mittaustekniikan kehitys lupaa siirtymistä mutusta dataan. Aallon mukaan lähivuosina saadaan entistä tarkempaa tietoa siitä, miten mikroilmastoja voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää.
– Tavoitteena on, että mikroilmastotieto olisi mukana suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ei välttämättä niin, että jokaisessa kunnassa olisi oma mikroilmastoasiantuntija, mutta niin, että tieto olisi yksi suunnittelua ohjaava taso, Aalto sanoo.
Sovelluksia on paljon. Kaupunkien lisäksi mikroilmastoilla voi olla merkitystä suojelualueilla ja metsänhoidossa.
– Pienilmastojen ymmärtäminen ja hyödyntäminen voi tulevaisuudessa olla merkittävä työkalu sopeutumisessa ilmastonmuutokseen, Aalto sanoo.
UUDENMAAN SATEISIMMAT PAIKKAKUNNAT – SADEPÄIVIEN MÄÄRÄ
Uudenmaan säähavaintoasemien sadepäivien lukumäärä. Tilastossa 13.8.2024–13.8.2025 havainnot Uudellamaalla sijaitsevilta säähavaintoasemilta. Lajittelu tehty sadepäivien kappalemäärän perusteella.
Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema
165 kpl
Mäntsälä Hirvihaara
164 kpl
Hyvinkää Hyvinkäänkylä
163 kpl
Helsinki Malmi lentokenttä
0 kpl
Lähde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara