Helsingin Käpylässä paloi torstaina suojeltu puutalo. Käpylän historiaan perehtynyt Eija Tuomela-Lehti toivoo, että talo korjataan ennalleen.
Avaa kuvien katselu
Tuli tuhosi neljän asunnon pientalon Helsingin Puu-Käpylässä torstaina. Kuva: Saara Hirvonen / Yle
- Tulipalo tuhosi torstaina yhden rakennuksen Helsingin historiallisella Puu-Käpylän puutaloalueella.
- Alueen asiantuntija Eija Tuomela-Lehti toivoo, että yli satavuotias talo rakennetaan uudelleen vanhaa mallia kunnioittaen.
- Kaikki alueen talot ovat puisia, joten tulipalon leviäminen on riski. Pelastuslaitos antoikin savun takia vaaratiedotteen.
Kesäisen puutarhan keskellä on mustuneita seinälautoja, palanut ja purettu katto sekä hiiltyneitä lautoja kasassa. Olemme Puu-Käpylässä, Helsingin kulttuurihistoriallisella pienataloalueella, jossa tuli tuhosi yhden rakennuksista torstaina.
Palanutta rakennusta ympäröivät kahdella seinustalla metallitelineet ja niiden päällä osittain palaneet pressut.
– Ikävää ihmisille, jotka siinä asuivat, koko naapurustolle ja koko Käpylälle, joka on niin yhteisöllinen alue, että suurin piirtein kaikki tuntevat toisensa. Olen aivan sataprosenttisen varma siitä, että naapuriapua löytyy, sanoo Eija Tuomela-Lehti.
Historiallisella Puu-Käpylän alueella syttyi torstaina tulipalo kaksikerroksisessa talossa, jossa on Ylen tietojen mukaan kolmen perheen koti. Video: Jari Kärkkäinen / Yle
Tuomela-Lehti toimi parikymmentä vuotta Käpylä-lehden päätoimittajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Hän ei tunne palaneen talon asukkaita.
Palanut talo on suojeltu rakennus. Se on rakennettu vuonna 1921.
– Se on yli sata vuotta vanha talo. Toivon tietysti, että se rakennetaan samalla mallilla uudelleen, eikä mitään laatikoita ja bunkkereita tilalle.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Arkkitehti Akseli Toivonen suunnitteli Käpylän puutalot niin, että ne voitiin pystyttää nopeasti, neljän huoneiston talo parissa viikossa.
Käpylä perustui ideaan vihreästä esikaupungista raitiovaunulinjan päässä kivisestä keskustasta. Puutarhakaupungin arkkitehdiksi pyydettiin 1920 Martti Välikangas.
Välikangas suunnitteli talojen sijoittelun maastoon ja asuintalot standardirakenteiden puitteissa. Elisabeth Koch suunnitteli istutukset.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
1960-luvulla alueelle suunniteltiin tehokkaampaa rakentamista, mutta pitkän kansalaisvastustuksen jälkeen Käpylä sai säilyttävän asemakaavan 1971.
Seuraavana vuonna aloitetut korjaustyöt suunnitteli arkkitehti Bengt Lundsten.
Useita tulipaloja vuosikymmenten varrella
Eija Tuomela-Lehti on tehnyt Käpylästä kaksi kirjaa. Jälkimmäinen kirja, Puu-Käpylä 100 vuotta – Wooden Käpylä 100 years ilmestyi vuonna 2020.
– Yli sadan vuoden aikana Käpylässä on ollut useita tulipaloja. Niistä kaikista on aina selvitty, mutta kun kaikki talot ovat puisia, vaarana on, että tuli leviää koko alueelle, Tuomela-Lehti toteaa.
Helsingin pelastuslaitos antoi torstaina vaaratiedotteen savun takia. Tulipalo ja pelastustyöt keskeyttivät raitiovaunuliikenteen Pohjolankadun kohdalla.
Pelastuslaitos jatkoi jälkivartiointia aina keskiyöhön asti, mutta perjantaina alue oli vain eristetty nauhoin.
Avaa kuvien katselu
Palanut rakennus oli menossa remonttiin, kahdella sivustalla oli jo metalliset telineet ja suojapressut. Kuvasta on sumennettu raivaustyötä tehneet henkilöt. Kuva: Saara Hirvonen / Yle
Eija Tuomela-Lehti muistelee Ylelle myös koko alueen säilymisestä käytyä taistelua 1970-luvulla. Käpylässä asuu usein monta sukupolvea samassa talossa.
– Itse muutin Käpylään 1988. Ensimmäisen kerran eläessäni tapasin ihmisiä, jotka eivät olleet ikinä käyneet Kehä kolmosen pohjoispuolella, koska heidän koko sukunsa asui Käpylässä. Se on hyvin erikoinen alue siinä mielessä.
Alueella asuu paljon myös julkisuudesta tuttuja ihmisiä.
– Jos ei joku jo ole julkkis, niin on ainakin semmoiseksi tulossa, Tuomela-Lehti toteaa.
Nyt alue on korjattu ja myös alueen kunnallistekniikka on kunnossa.
– Ihmiset ovat hirveän onnellisia, iloisia ja suurimmaksi osaksi tyytyväisiä siinä lintukodossa.