Marilyn Monroe kikattaa, kun metron tuuletusaukosta puhaltava ilmavirta lennättää hänen valkoisen kesämekkonsa helmat ylös. New Yorkissa kuvataan vuoden 1955 elokuvan Kesäleski kuuluisaa kohtausta, ja paikalle on kokoontunut suuri joukko Marilyn-faneja.
Monroe oli maailman valokuvatuin supertähti, jota miljoonat miehet himoitsivat ja naiset kadehtivat. Kukaan ei voinut aavistaa, että kihertävä seksipommi oli säteilevän ulkokuorensa takana onneton ja yksinäinen nainen.
Monroe oli loistava komedienne, mutta kunnianhimoinen näyttelijä inhosi tyhmän blondin imagoaan ja olisi halunnut näytellä vakavia draamarooleja. Yleisö ja tuotantoyhtiö halusivat nähdä hänet kuitenkin vain komedioiden koristuksena.
Joyce Carol Oatesin romaaniin perustuva Blondi-elokuva vuodelta 2022 kuvaa Marilyn Monroen avuttomana uhrina, jota nöyryytetään ja raiskataan. Seksistinen elokuva raivostutti feministejä, koska he katsoivat sen häpäisevän ikonisen supertähden muiston.
Monroen ihailijat näkevätkin hänet uhrin sijasta metoo-liikkeen edelläkävijänä, joka taisteli saadakseen luoda omannäköistään uraa ja nosti jo 1950-luvulla esiin valtaa pitävien miesten naisnäyttelijöihin kohdistaman seksuaalisen häirinnän.
Suomessa Marilyn Monroen ihailijoiksi ovat tunnustautuneet muun muassa Arja Koriseva ja Helena Lindgren. Myös laulaja Erika Vikmania on tituleerattu Suomen Marilyniksi. Maailmalla Marilyn on inspiroinut lukuisia supertähtiä vuosikymmenten varrelta, kuten Madonnaa ja Britney Spearsia.
Marilyn Monroen tähdittämiä elokuvia on juhlavuoden kunniaksi tänä kesänä katsottavissa Yle Areenassa.
© Album. Photo-Fox
Mielisairaus kulki suvussa
Filmien leikkaajana Hollywoodin studiolla toiminut Gladys Baker synnytti kesäkuun 1. päivänä 1926 Los Angelesissa tyttövauvan, joka sai kasteessa nimen Norma Jeane. Tulokas tunnettiin myöhemmin taiteilijanimellä Marilyn Monroe.
Gladys oli eroamassa toisesta aviomiehestään, sähköasentaja Martin Mortensenista, eikä hänellä ollut varmuutta vauvansa isästä. Hän ilmoitti Mortensenin kuitenkin Norma Jeanen sukunimeksi välttääkseen aviottoman lapsen synnyttämisen häpeän.
Myöhemmin Gladys näytti Norma Jeanelle valokuvaa komeasta ja viiksekkäästä, Clark Gablen näköisestä miehestä. Hän väitti tämän olleen Norma Jeanen oikea isä, mutta mies oli jo kuollut. Valokuva esitti Gladysin entistä työtoveria Charles Stanley Giffordia, jonka kanssa hänellä oli ollut lyhyt suhde juuri ennen Norma Jeanen syntymää. Tuntemattoman isän kaipuu varjosti Marilynin koko elämää, ja dna-testi vahvisti vasta vuonna 2022, että Gifford oli todellakin Monroen biologinen isä.
Gladys sairasti skitsofreniaa ja hän antoi Norma Jeanen jo vauvana kasvattivanhempien hoitoon. Pallottelu sijaisperheistä orpokotiin jätti herkkään lapseen elinikäisen turvattomuuden ja hylätyksi tulemisen tunteen, ja häntä käytettiin ilmeisesti myös seksuaalisesti hyväksi.
Mielenterveysongelmat kulkivat Norma Jeanen äidin puoleisessa suvussa, ja Gladys vietti pitkiä jaksoja psykiatrisissa sairaaloissa. Norma Jeanen isoäidin väitetään kuolleen pakkopaitaan sidottuna, ja hän pelkäsi perineensä sukunsa sairauden.
Norma Jeane sai sukunimekseen Mortensen äitinsä uuden sulhon mukaan. Oikea isyys paljastui vasta vuosikymmeniä myöhemmin dna-testin avulla.
© THA / Alamy
Marilyn Monroe asteli avioon vain 16-vuotiaana
Norma Jeane oli vasta 16-vuotias, kun hän meni naimisiin naapurinpoika James Doughertyn kanssa. Hän solmi avioliiton vain koska pelkäsi joutuvansa muuten takaisin orpokotiin.
Toisen maailmansodan syttyessä Norma Jeane oli töissä sotatarvikkeita valmistavassa tehtaassa. Tehtaalla vierailleet valokuvaajat alkoivat räpsiä kuvia flirttailevasti hymyilevästä kaunottaresta sillä seurauksella, että hän sai töitä valokuvamallina ja ilmoitti Jamesille haluavansa avioeron.
Kotirouvan elämä ei maistunut nuorelle Marilynille ja hän alkoi tehdä mallintöitä. Ensimmäisen elokuvasopimuksensa hän allekirjoitti vuonna 1946, kaksi viikkoa ennen avioeroaan.
© Alamy
Kun seksikkäät kuvat päätyivät Hollywoodin kykyjenetsijän pöydälle, Norma Jeanen muodonmuutos pin up -tytöstä valkokankaan vietteleväksi platinablondiksi alkoi. Filmistudioita johtavat vanhemmat miehet olivat valmiita auttamaan hemaisevaa tähtöstä uralla eteenpäin, mutta ei ilman seksuaalisia vastapalveluksia.
Vielä siloinkaan, kun Marilyn Monroe solmi vuonna 1951 seitsemän vuoden sopimuksen Twentieth Century Fox -elokuvayhtiön kanssa, kukaan ei uskonut hänen lahjoihinsa näyttelijänä.
”Hän on seksipommi, joka keikuttaa pyrstöään ja sipsuttaa huokuen seksiä”, studiopomo Darryll F. Zanuck arvioi.
Marilynin ensimmäinen aviomies oli naapurinpoika James Dougherty. Pari meni naimisiin kesäkuussa 1942.
© THA / PictureLux
”Taidan olla päiväuni”
Marilyn Monroe oli kolme kertaa naimisissa, mutta kaikki liitot päättyivät eroon. Miehet lumoutuivat Marilynin kauneudesta, mutta eivät ymmärtäneet hänen ammatillista kunnianhimoaan.
”Taidan olla päiväuni”, Marilyn totesi.
Marilynin toinen, vuonna 1954 solmittu avioliitto baseball-sankari Joe DiMaggion kanssa pysyi kasassa vain yhdeksän kuukautta. Joe olisi halunnut Marilynistä kotirouvan ja moukaroi vaimonsa haurasta itsetuntoa vakuuttamalla, ettei tämä saisi koskaan esittää arvostettujen klassikkoteosten sankarittaria:
”Olet ansassa tyhmänä blondina”.
Joe DiMaggion kanssa Marilyn avioitui 1954, mutta rakkaus loppui nopeasti.
© THA / PictureLux
Terävä bisnesnainen
Marilyn Monroe oli jättänyt koulunkäynnin kesken 16-vuotiaana. Opillisen sivistyksen puute vaivasi häntä koko elämän ajan, mutta häntä ajoi eteenpäin valtava tiedonjano ja halu kehittää itseään. Vuonna 1950 Marilyn osallistui kirjallisuuden opetuksen iltakursseille Kalifornian yliopistossa, ja hän oli intohimoinen lukija.
Marilyn omisti satoja kirjoja, ja hänestä on säilynyt valokuvia, joissa hän on syventynyt lukemaan esimerkiksi James Joycen tai Marcel Proustin romaaneja. Hän kirjoitti myös itse runoja ja maalasi akvarelleja. Monroen runoja, päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä on koottu teokseen Välähdyksiä, sirpaleita.
Marilyn osoitti olevansa myös terävä bisnesnainen. Hän perusti oman tuotantoyhtiön saadakseen valita roolinsa ja parempaa palkkaa ja aloitti keväällä 1955 opiskelun New Yorkin kuuluisassa draamakoulussa Actors Studiossa.
Vaikka Marilyn oli tähdittänyt pari vuotta aikaisemmin menestyskomedioita Herrat pitävät vaaleaveriköistä ja Kuinka miljonääri naidaan, hän tunsi alemmuutta ”oikeiden taiteilijoiden” seurassa. Maailmankuulu komedienne pujahti oppitunneille tavallisissa vaatteissa ja ilman meikkiä, koska pelkäsi, että hänet leimattaisiin jälleen tyhmäksi blondiksi.
”En halunnut mitään muuta. En miehiä, rahaa, rakkautta, vaan kyvyn näytellä. Kuinka kömpelö, tyhmä ja sivistymätön olinkaan,” Marilyn Monroe puuskahti myöhemmin.
1950-luvun elokuvat Herrat pitävät vaaleaveriköistä ja Kesäleski tekivät Marilynista supertähden.
© THA / Alamy
Kun hittielokuva Kesälesken bonus jätettiin maksamatta, suuttunut Marilyn perusti oman tuotantoyhtiön.
Jumaloitu, mutta yksinäinen Marilyn Monroe
Kesällä 1956 Marilyn avioitui New Yorkin kulttuuripiireissä tapaamansa näytelmäkirjailijan Arthur Millerin kanssa. Kuivakiskoinen älykkö kohteli Marilyniä alentuvasti kuin järjetöntä lasta, vaikka eli Marilynin tuloilla. Mies ei tajunnut, että ”Marilyn Monroe” oli pelkkä keinotekoisesti luotu roolihahmo, jota hänen vaimonsa oli pakotettu esittämään.
Miller kirjoitti käsikirjoituksen Marilynin viimeiseen elokuvaan Sopeutumattomat (1961). Hän teki Marilynin roolihahmosta epämiellyttävän, ja elokuvasta tuli täydellinen katastrofi. Elämänhallintansa kadottanut Marilyn vaelsi kuvauksissa pilleritokkurassa kuin unessa myöhästellen ja unohdellen vuorosanojaan.
Morilyn Monroen viimeiseksi jäi onneton liitto Arthur Millerin kanssa, jonka Marilyn solmi 1956.
© THA / PictureLux
Saadakseen selvyyttä ongelmiinsa Marilyn oli alkanut käydä useita kertoja viikossa psykiatrin vastaanotolla. Traumojen purkaminen psykoanalyysissä kuitenkin vain pahensi masennusta. Lohduttoman yksinäinen näyttelijä haaveili perheestä, mutta raskaudet päättyivät keskenmenoon.
Lopulta psykiatri passitti maanis-depressiivisen tähden mielisairaalaan. Pehmustettuun selliin sulkeminen oli herkälle naiselle painajaismainen kokemus, mutta kaikeksi onneksi Joe DiMaggio sai puhuttua entisen vaimonsa ulos suljetulta osastolta. DiMaggio ei ollut unohtanut Marilyniä, vaikka ei ymmärtänyt tämän taiteellista puolta.
”En osannut koskaan olla onnellinen”, Marilyn Monroe tunnusti Life-lehdelle antamassaan haastattelussa. Haastattelu jäi hänen viimeisekseen, sillä hän kuoli vain 36-vuotiaana elokuun 4. päivän yönä vuonna 1962 – yksin kuten oli elänytkin.
Elokuva Something’s got to give jäi Marilynin viimeiseksi ja keskeneräiseksi produktioksi kesällä 1962.
© Keystone Pictures USA / Zuma Press
Lue myös: Marilyn Monroe -tietovisa! Mitä tiedät legendaarisesta Hollywood-tähdestä?