Kuluttajariitalautakunta on antanut ennakkotapauksen luonteisen täysistuntoratkaisun, jossa arvioitiin henkilöauton huoltoleasing-sopimukseen sisältyvän sopimussakon kohtuullisuutta. Lautakunta katsoi, että autovuokraamolla oli oikeus periä asiakkaalta lähes 7 900 euron sopimussakko tämän päätettyä määräaikaisen sopimuksen kesken sopimuskauden.
Tapauksessa kuluttaja oli tehnyt helmikuussa 2022 huoltoleasing-sopimuksen Mercedes-Benz C -henkilöautosta. Sopimus oli voimassa 48 kuukautta, kuukausivuokran ollessa 987 euroa. Sopimuksen kokonaisarvo oli yli 47 000 euroa.
Kuluttaja halusi myöhemmin päättää sopimuksen ennen määräajan päättymistä ja palautti auton marraskuussa 2024. Tämän jälkeen autovuokraamo laskutti häneltä 7 877,26 euron sopimussakon.
Sopimuksen mukaan asiakkaan oli ennenaikaisessa irtisanomisessa maksettava sopimussakkona 30 prosenttia jäljellä olevien vuokrien määrästä, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Kuluttajan mukaan ehto oli kohtuuton erityisesti siksi, että kyseessä oli arvokas auto, jolloin myös sakon euromäärä muodostui suureksi. Hän vaati sakon puolittamista noin 3 935 euroon.
Autovuokraamo puolestaan katsoi ehdon vastaavan leasing-alalla yleisesti käytettyä käytäntöä. Yhtiön mukaan kuluttaja ei ollut esittänyt sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, kuten vakavaa sairautta tai työttömyyttä, joiden perusteella ehtoa olisi voitu kohtuullistaa.
Ratkaisussaan kuluttajariitalautakunta tarkasteli erityisesti sitä, onko 30 prosentin sopimussakko kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla kohtuuton. Lautakunta totesi, että määräaikainen leasing-sopimus sitoo lähtökohtaisesti molempia osapuolia koko sovitun sopimuskauden ajan. Tarkasteltu sopimusehto antoi kuitenkin kuluttajalle mahdollisuuden irtisanoa sopimus milloin tahansa ilman erityistä syytä, kunhan tämä maksoi ennalta määritellyn korvauksen.
Lautakunnan mukaan ehdon etuna kuluttajan näkökulmasta on sen ennakoitavuus. Korvauksen määrä on helposti laskettavissa etukäteen, eikä kuluttaja joudu vastaamaan mahdollisesti vielä suuremmista vahingoista, vaikka autovuokraamon todellinen taloudellinen menetys ylittäisi sopimussakon määrän. Lisäksi lautakunta totesi, että vastaavanlaisia ehtoja käytetään autoleasing-sopimuksissa yleisesti.
Ratkaisussa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei kuluttaja ollut esittänyt näyttöä esimerkiksi sosiaalisesta suoritusesteestä tai muusta erityisestä syystä, jonka vuoksi sopimuksen jatkaminen olisi muodostunut kohtuuttomaksi. Lautakunnan mukaan asiassa ei ollut perusteita arvioida, että sopimusehto olisi johtanut juuri tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.
Lautakunta päätyi yksimielisesti siihen, ettei sopimussakkoa ollut syytä kohtuullistaa, eikä lautakunta suosittanut kuluttajalle hyvitystä.
Ratkaisu on kiinnostava erityisesti siksi, että yksityishenkilöiden leasing-sopimukset ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina nopeasti. Samalla myös ennenaikaiseen sopimuksen päättämiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet esiin kuluttajariidoissa. Kuluttajariitalautakunnan tuore linjaus vahvistaa käsitystä siitä, että alan vakiintuneita sopimussakkokäytäntöjä voidaan pitää hyväksyttävinä, kun niiden sisältö on selkeä ja kuluttaja pystyy arvioimaan niiden taloudelliset vaikutukset jo sopimusta tehdessään.