Muutosta selittävät korona-aikana yleistynyt etä- ja hybridityö, asiantuntijoiden joustava työaika sekä yleinen elämänrytmin myöhentyminen.
Avaa kuvien katselu
Aamun työmatkaliikenteen ruuhkahuippu on myöhentynyt Kehä III:n sisäpuolella. Kuva: Sanni Isomäki / Yle
- Aamun ruuhkahuippu on myöhentynyt Kehä III:n sisäpuolella. Vilkkain hetki on nyt kello 8–9, kun se aiemmin oli tuntia aikaisemmin.
- Syynä on etenkin hybridityön yleistyminen, joka tuo joustoa työpäiviin. Työpäivän voi aloittaa kotona ja lähteä myöhemmin toimistolle.
- Taustalla vaikuttaa myös asiantuntijatyön lisääntyminen ja elämänrytmin yleinen myöhentyminen.
Aamun työmatkaliikenteen ruuhkahuippu on myöhentynyt Kehä III:n sisäpuolella, selviää Fintrafficin liikennetilastoista.
Korona-ajan jälkeen aamuliikenteen vilkkain hetki on ajoittunut kello 8–9 välille, kun se aiemmin oli 7–8 välillä.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Ronnie Holmerg / Yle. Valokuva: Petteri Bülow / Yle
Jo pidemmän aikaa pääkaupunkiseudun aamuliikenteessä on ollut havaittavissa ruuhkapiikin tasoittumista kahden vilkkaimman tunnin välillä. Viime vuosina myöhäisempi tunti on kuitenkin kirinyt hieman edelle.
– Aamuliikenne on jakautunut pidemmälle ajanjaksolle. Se alkaa aikaisemmin ja kestää vähän pidempään, joten ruuhkapiikit eivät ole yhtä erottuvia, Fintrafficin tilannekeskuksen päällikkö Kari Tarkki selittää.
Iltapäiväliikenteen osalta ei ole havaittavissa vastaavaa muutosta, vaan liikenteen ruuhkahuiput ajoittuvat edelleen kello 15–17 välille.
Fintrafficin mittauspisteet ovat valtaväylillä, jotka vievät Helsingin keskustaan ja sieltä poispäin sekä Kehä I:llä ja III:lla.
Näin aamuliikenteen ruuhkahuippu selvitettiin
- Fintrafficin liikennetilastoista valittiin 11 mittauspistettä valtaväyliltä. Mittauspisteiltä tarkasteltiin henkilöautojen, mopojen ja moottoripyörien liikennemääriä.
- Mittauspisteet: Hanasaari (Länsiväylä), Friisinmäki (Turunväylä), Kaivoksela (Hämeenlinnanväylä), Tuomarinkartano (Tuusulanväylä), Jakomäki (Lahdenväylä), Itäsalmi (Porvoonväylä), Leppävaara ja Malmi (Kehä I) sekä Petikko, Pakkala ja Hakunila (Kehä III).
- Liikennemääriä tarkasteltiin viikon 40 arkipäiviltä (ma-to) vuosilta 2010–2025 tuntikohtaisesti.
- Jokaiselle tunnille laskettiin eri vuosilta liikennemäärän keskiarvo.
Hybridityö tuo joustoa työpäiviin
Asiantuntijat löytävät ainakin kolme mahdollista syytä, jotka selittävät ruuhkahuipun siirtymistä myöhäisemmäksi.
Yleistynyt etä- ja hybridityö on tuonut työpäiviin uudenlaista joustoa, joka vaikuttaa työmatkan ajoitukseen, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen.
– Työpäivän voi aloittaa kotona etänä ja siirtyä toimistolle vasta myöhemmin, jos läsnäololle on tarvetta. Etäpalavereita hyödynnetään myös siirtymiin kotoa toimistolle.
Ropposen mukaan Työterveyslaitoksen tutkimuksissa näkyy, että suomalaiset käyttävät joustavasti mahdollisuutta yhdistää etä- ja läsnätyötä saman työpäivän sisälläkin.
Hybridityö siis toimii – ja se on seikka, joka Ropposen mielestä usein unohtuu, kun keskustellaan toimistopakosta ja etätyön vähentämisestä.
– Suomalainen työntekijä on loppujen lopuksi aika lojaali. Tarkoitan tällä sitä, että työntekijä toivoo joustoja oman elämän näkökulmasta, mutta miettii myös sitä, miten voi joustaa työnantajan suuntaan.
Avaa kuvien katselu
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropposen mielestä hybridityö sujuvoittaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Kuva: Max Kivivuori / Yle
Etä- ja hybridityön ohella asiantuntijatyössä on tapahtunut siirtymää kohti 9–17-työaikaa, sanoo työaikaa tutkinut yliopistonlehtori Timo Anttila Jyväskylän yliopistosta.
Ylemmät toimihenkilöt aloittavat Anttilan mukaan työpäivänsä jopa tuntia myöhemmin kuin työntekijäammateissa työskentelevät.
– Asiantuntijavaltainen työ on lisääntynyt, ja se myöhentää aamua.
Valtaosalla toimihenkilöistä ja asiantuntijoista on joustava työaika ja he voivat itse päättää, mihin aikaan aloittavat työpäivänsä.
– Suomessa työajan joustavuus on Euroopan kärkeä sekä työntekijän että työnantajan puolelta.
Aamuvirkkuus ei ole entisellään
Myös elämänrytmi on Tilastokeskuksen mukaan siirtynyt myöhemmäksi vuosikymmenten saatossa.
1970- ja 1980-lukujen lopulla yli puolet 10–64-vuotiaasta väestöstä oli joko töissä tai opiskelemassa kahdeksan jälkeen arkiaamuina. 2000-luvun alussa määrä tipahti runsaaseen kolmannekseen ja on pysytellyt siellä siitä lähtien.
Työaikatutkija Timo Anttila sanoo, että yhteiskunnan aikarakenne on vahva ja muutokset esimerkiksi työajan ajoittumisessa tapahtuvat hitaasti.
– Meillä on edelleen paljon vuorotyötä tekeviä ja ammatteja, joissa on tarkasti määritelty työaika, Anttila toteaa.
Hybridityön yleistyminen myöhentää aamun ruuhkahuippua
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen kertoo, miten hybridityö on muuttanut työelämän aikatauluja.