Virolainen asiantuntija kertoo Yhdysvaltain apuohjelman olleen merkittävä, muttei ratkaiseva. Puolustusministerin mukaan uutinen oli balttijohtajien tiedossa.
Avaa kuvien katselu
Viron puolustusvoimat on rahoittanut Yhdysvaltain avustusohjelman avulla muun muassa osan HIMARS-raketinheittimien hankintakustannuksista. Kuva: Valmar Voolaid / Viron puolustusministeriö
5.9. 19:15•Päivitetty 5.9. 19:17
TALLINNA Yhdysvaltain aikeet lopettaa kaksi Itä-Euroopan maiden turvallisuuteen kohdistettua apuohjelmaa on otettu Baltiassa vastaan rauhallisin mielin.
Financial Times ja Washington Post uutisoivat perjantaina, että Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se enää rahoita ohjelmia, joilla on koulutettu ja varustettu Itä-Euroopan asevoimia. Keskeisiä tuen saajia ovat olleet Viro, Latvia ja Liettua.
– Kumpikaan ohjelmista ei jätä pysyvää aukkoa, varsinkin nyt kun kasvatamme omaa puolustusbudjettiamme, kommentoi Ylelle Viron kansainvälisen puolustustutkimuslaitoksen varajohtaja Helga Kalm.
Viron puolustusministeriöstä vakuutetaan Ylelle, että maa tulee pärjäämään myös ilman Yhdysvaltain rahoitusapua.
– Viron puolustuskyky ei heikkene tämän päätöksen takia, sanoo Tiia Falk Viron puolustusministeriön strategisen viestinnän osastolta sähköpostitse.
Helga Kalm kommentoi Yhdysvaltain turvallisuusavun lakkauttamisen vaikutuksia.
Sekä Helga Kalm että Tiia Falk myöntävät, että Yhdysvaltain apuohjelmat ovat olleet Baltian maille merkittävät. Esimerkiksi vuonna 2020 perustetun Baltic Security Initiative -aloitteen kautta maat ovat saaneet neljässä vuodessa yhteensä noin 800 miljoonaa dollaria.
Baltian maat ovat sopineet, että sitä, miten rahat jakautuvat eri maiden välillä, ei kerrota julkisuuteen.
– Yhdysvaltain turvallisuusavun kautta on osittain rahoitettu esimerkiksi HIMARS-raketinheitinjärjestelmien ja Javelin-panssarintorjuntaohjuksia. Lisäksi sähköisiä laitteita ja viestintävälineitä, Falk luettelee.
Avun loppuminen ei vielä varmaa
Uutinen turvallisuusavun loppumisesta kuvastaa Yhdysvaltain pitkään tiedossa ollutta pyrkimystä keskittyä nykyistä enemmän Intian ja Tyynen valtameren alueeseen, sanoo Helga Kalm.
Mitään katastrofia Yhdysvaltain apuohjelmien mahdollisesta lakkauttamisesta ei Kalmin mukaan seuraa.
– Jonkin (aseellisen) kyvyn hankkiminen ehkä siirtyy vähän. Lisäksi on muitakin rahoitusmekanismeja, eli USA:n apu ei loppuisi ihan kokonaan.
Sitä paitsi se, loppuuko esimerkiksi Baltic Security Initiative eli BSI, on Helga Kalmin mukaan vielä täysin auki. Apuohjelmasta päättää Yhdysvaltain kongressi, jossa siitä väännetään joka vuosi.
– Usein se on mennyt niin, että (Yhdysvaltain puolustushallinnon) Pentagonin esittämässä puolustusbudjetissa ei ole BSI:ta, mutta kongressi on lisännyt sen sinne loppuvaiheessa, kertoo Kalm.
Avaa kuvien katselu
Euroopan täytyy panostaa enemmän puolustukseensa, sanoo Viron puolustusministeri Hanno Pevkur. Kuva: Rain Kooli / Yle
Viron puolustusministeriön mukaan yhdysvaltalaisen rahan osuus Viron puolustusmenoista on vähentynyt vuosi vuodelta.
Ministeri: ei ollut yllätys
Puolustusministeri Hanno Pevkurin mukaan uutinen apuohjelmien lakkautusuhasta ei ollut yllätys, ja Euroopan pitääkin tehdä enemmän puolustuksensa eteen.
– Baltic Security Initiative on noin 4–5 prosenttia Baltian maiden puolustusmenoista. Kolmen maan puolustusmenojen kasvu huomioon ottaen tuo osuus pienenee entisestään, Pevkur kommentoi virolaiselle Postimees-lehdelle.
Viro on päättänyt pitää puolustusmenonsa ainakin vuoteen 2029 asti 5,4 prosentissa bruttokansantuotteesta. Se on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Viron puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 43 000 sotilasta. Lisäksi maassa on 40 000 koulutettua reserviläistä, joita ei ole sijoitettu sodan ajan tehtäviin.
Avaa kuvien katselu
Nato vastaa Viron ilmavalvonnasta rauhan aikana ja ilmapuolustuksesta sotatilanteessa. Hollantilaisia F35 -hävittäjiä Virossa Ämarin lentotukikohdassa. Kuva: Jan Dijkstra / Viron puolustusministeriö
Apuohjelmien lakkauttamisen lisäksi Baltiassa on keskusteltu myös Yhdysvaltain joukkojen lähtemisestä Euroopasta. Yhdysvaltain nykyhallinto väläytti tällaista mahdollisuutta alkuvuonna.
Näin Virossa ajateltiin aiheesta helmikuun lopussa:
Yhdysvaltain maajoukkojen todellinen sotilaallinen merkitys Baltiassa on kuitenkin pieni.
Naton rauhan ajan läsnäolosta Baltiassa vastaavat ennen kaikkea eri Nato-maista kootut Enhanced Forward Presence eli EFP-joukot.
EFP-joukkojen johtomaat ovat Naton puolustussuunnitelmien mukaan myös päävastuussa siitä, että ne toimittavat sotilaita Baltian maiden puolustusvoimien tueksi sotatilanteessa.