Kukaan ei silti voi tietää, milloin kruununprinsessa voisi päästä leikkaukseen.
Avaa kuvien katselu
Norjan kruununprinsessa Mette-Marit tarvitsee happiviiksiä. Kuvassa hän ja kruununprinssi Haakon tervehtivät lastenparaatia toukokuussa. Kuva: AOP
Norjan hovi tiedotti perjantaina, että kruununprinsessa Mette-Marit on keuhkonsiirtojonossa, sillä hänelle joudutaan suorittamaan elinsiirto keuhkofibroosin takia. Hänellä todettiin sairaus kahdeksan vuotta sitten.
Keuhkonsiirto tehdään vain potilaille, joilla on vakava keuhkosairaus ja lyhyt elinajanodote ilman hoitoa – yleensä yksi tai kaksi vuotta, kirjoittaa norjalaislehti VG.
Kruununprinsessa siis tarvitsee melko pian uudet keuhkot pysyäkseen hengissä.
Ylilääkäri Are Holm Oslon Rikshospitaletista sanoo NRK:n mukaan, että elinsiirtojonon listalla olevat arvioidaan niin sairaiksi, että heillä on todennäköisesti jäljellä vain vuosi elinaikaa.
Holm on Rikshospitaletin keuhkosairauksien osaston johtaja ja kruununprinsessan lääkäri.
Odottavien lista on varsin lyhyt
Norjassa keuhkojen luovuttajia on vuosittain 100–120. Silti niistä vain noin joka neljännet keuhkot ovat riittävän hyviä siirrettäviksi.
Monen asian täytyy loksahtaa kohdilleen, jotta siirto on mahdollinen. Riittävän hyvien luovutettujen keuhkojen tulee sopia vastaanottajalle esimerkiksi myös kokonsa puolesta. Myös veriryhmän täytyy olla oikea.
Holmin mukaan viimeisen puolen vuoden ajan keuhkonsiirtoa odottavien lista on ollut lyhyt. Norjan Elinluovutussäätiö on kertonut VG:lle, että uusia keuhkoja jonottaa Norjassa nyt kahdeksan henkilöä.
Norjassa tehdään vuosittain noin 30–35 keuhkonsiirtoa.
Holmin mukaan on mahdotonta sanoa, milloin kruununprinsessan leikkaus on.
– Siitä en voi sanoa mitään. Kuitenkin realistista on sanoa, että odotusajat ovat tällä hetkellä lyhyitä.
Siirron tavoitteena on hyvä elämä
Rikshospitaletin sydän- ja keuhkokirurgi Arnt Fiane kuvaii tiedotustilaisuudessa keuhkonsiirtoa riskialttiiksi operaatioksi.
Leikkauksen jälkeen on tavallista, että potilas viettää pidemmän jakson teho-osastolla.
– Se voi kestää muutamasta päivästä viikkoihin, ja joissakin harvoissa tapauksissa kuukausia.
Are Holmin mukaan hyvä seuranta keuhkonsiirron jälkeen on elintärkeää.
Yksi kahdeksasta potilaasta ei selviä ensimmäistä vuotta. Kymmenen vuoden jälkeen noin puolet on elossa keuhkonsiirron jälkeen, hän kertoo VG:lle.
Moni siirtopotilas elää hyvää elämää.
– Siirron tavoite on hyvä elämä, Holm kiteyttää.