- Armeniassa järjestetään sunnuntaina parlamenttivaalit, joiden keskiössä on Armenian tulevaisuus joko Venäjän tai EU:n vaikutuspiirissä.
- Pääministeri Nikol Pašinjan on vienyt maata kohti EU:ta, koska Venäjä ei suojellut sitä Azerbaidžanilta.
- Venäjä painostaa Armeniaa poliittisesti ja taloudellisesti.
- Venäjän hallintoon yhdistettyjä sosiaalisen median disinformaatiokampanjoita on ollut liikkeellä kuukausien ajan.
- EU on puolestaan luvannut Armenialle taloudellista tukea.
Armeniassa äänestetään tänään sunnuntaina parlamenttivaaleissa. Kansalliskokouksen edustajien lisäksi armenialaiset päättävät vaaleissa myös maansa suunnan: joko takaisin Venäjän vaikutuspiiriin tai kohti EU-jäsenyyden tavoittelua.
Eteläisellä Kaukasuksella sijaitseva Armenia on entinen neuvostomaa ja perinteisesti Venäjän liittolainen niin talous- kuin puolustuskysymyksissä.
Hallitseva pääministeri Nikol Pašinjan on vienyt maata kohti EU:ta. Yhtenä syynä on ollut se, että Venäjä oli kykenemätön suojelemaan Armeniaa konfliktissa Azerbaidžanin kanssa.
Katso videolta, kuinka Putin ottaa Ukrainan esiin puhuessaan Armenian tilanteesta.
Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet Vuoristo-Karabahin alueesta vuosikymmeniä. Azerbaidžan otti alueen haltuunsa vuonna 2023. Noin sata tuhatta etnistä armenialaista pakeni Armeniaan. Maat sopivat Yhdysvaltojen välittämän rauhansopimuksen vuonna 2025.
Toukokuussa 2025 Armenian parlamentti hyväksyi lain, joka käynnisti EU:hun liittymiseen tähtäävän prosessin. Armenia ei ole vielä jättänyt virallista jäsenhakemusta EU:lle. Vaalikampanjansa aikana Nikol Pašinjan lupasi varmistaa viisumivapauden Euroopan kanssa seuraavan kahden vuoden kuluessa.
Mielipidekyselyn mukaan Pašinjanin EU-myönteinen linja on saamassa armenialaisten suosion: 32 prosenttia vastanneista aikoi äänestää Pašinjanin Kansallinen sopimus -puoluetta, selviää yhdysvaltalaisen International Republican Instituten (IRI) toukokuisesta kyselystä. IRI on kansalaisjärjestö, joka on kytköksissä Yhdysvaltain republikaanipuolueeseen.
Lukuun on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä kyselyn vastausprosentti oli ennennäkemättömän alhainen: vain 16 prosenttia suostui osallistumaan. Tämä on 19 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennen vuoden 2021 vaaleja, kirjoittaa saksalainen yleisradioyhtiö Deutsche Welle.
Venäjä uhkaillut ennen vaaleja
Toukokuun alussa Pašinjan isännöi Euroopan poliittisen yhteisön huippukokousta Armenian pääkaupungissa Jerevanissa. Suomesta siihen osallistui pääministeri Petteri Orpo.
Paikalla oli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Huippukokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Pašinjan sanoi, ettei hänen maansa ”ole Venäjän liittolainen” sen sodassa Ukrainaa vastaan.
Toukokuun lopussa Pašinjan jätti osallistumatta entisistä neuvostomaista koostuvan Euraasian talousunionin kokoukseen. Se tulkittiin poliittiseksi viestiksi.
Venäjä reagoi jyrkästi.
Puhuessaan Armeniasta Euraasian talousunionin kokouksen lehdistötilaisuudessa Putin sanoi, että Ukrainan ”kriisi” alkoi yrityksistä liittyä EU:hun.
Kokouksen jälkeen talousunionin jäsenet ilmoittivat harkitsevansa Armenian erottamista unionista. Ne myös vaativat Armeniaa järjestämään mahdollisimman pian kansanäänestyksen ja valitsemaan Euraasian talousunionin ja Euroopan unionin välillä.
Pašinjan sanoi, ettei kansanäänestykselle ole perusteita.
Toukokuun lopussa Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että se on kutsunut Armenian-lähettiläänsä kotiin.
Avaa kuvien katselu
Vuoristo-Karabahin alue on ollut vuosikymmenten ajan Armenian ja Azerbaidžanin kiistan kohteena. Kuva: Harri Vähäkangas / YleVenäjä on tärkeä Armenian taloudelle
Venäjä on myös painostanut Armeniaa taloudellisesti rajoittamalla esimerkiksi armenialaisten tuotteiden, kukkien, kivennäisveden ja alkoholijuomien myyntiä ja tuontia viimeisen kuukauden aikana.
Rajoitteiden viralliseksi syyksi on ilmoitettu Armenian väitetyt terveys- ja turvallisuusrikkomukset. Asiasta kirjoittaa esimerkiksi The Moscow Times.
Venäjä on Armenialle tärkeä: sen osuus Armenian ulkomaankaupasta on noin 35 prosenttia, ja se on Armenian maataloustuotteiden tärkein markkina.
Mielipidekyselyn mukaan Armeniassa äänestäjille tärkeimpiä ovat talous ja työllisyys.
Armenian oppositio on lähellä Venäjää
Suuri osa Armenian oppositiosta on Venäjä-myönteistä.
IRI:n mielipidetiedustelun mukaan oppositiopuolueiden kannatus on laahannut ennen vaaleja pääministeripuolueen jäljessä.
Eniten ääniä, noin kuusi prosenttia olisi saamassa armenialaistaustaisen venäläisen miljardöörin Samvel Karapetjanin johtamaa ”Vahva Armenia”-blokki.
Avaa kuvien katselu
Samvel Karapetyanin kannattaja pitelee Karapetyanin kuvalla varustettua kylttiä marssilla, jossa vaaditaan tämän vapauttamistaan kotiarestista Jerevanissa, Armeniassa, 18. lokakuuta 2025. Kuva: EPA
Armenian viranomaiset pidättivät lauantaina kuusi puolueen jäsentä, kertoi uutistoimisto Reuters. Pidätysten syytä ei kerrottu.
Karapetyan on tällä hetkellä kotiarestissa Jerevanissa syytettynä väkivaltaiseen vallankaappaukseen yllyttämisestä, sillä hän tuki julkisesti Armenian apostolista kirkkoa konfliktissa kirkon johtajien ja pääministeri Pašinjanin välillä.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ystävän, Armenian entisen presidentin Robert Kocharjanin johtaman ”Armenian liitto” -puolueen sekä liikemies Gagik Tsarukjanin perustama ”Menestyvä Armenia” -puolue ovat saamassa vain muutamia prosentteja äänistä kumpikin.
Tsarukyanin puolue on virallisesti Venäjän hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen yhteistyökumppani.
Lisäksi Armeniassa on joukko muita puolueita, jotka ovat kuitenkin saamassa mielipidetiedustelun mukaan yhteensä vain pari prosenttia äänistä.
Disinformaatio vaalien huolena
Vaalien alla armenialaiset kansalaisjärjestöt ja mediat ovat paljastaneet sosiaalisesta mediasta runsaasti Venäjä-mielisiä sisältöjä, jotka levittävät harhaanjohtavaa ja myös täysin virheellistä tietoa.
Niiden joukossa on ollut esimerkiksi tekaistuja etusivuja todellisista eurooppalaisista sanomalehdistä, perättömiä väitteitä pääministerin ja tämän perheenjäsenten korruptiosta, tekoälyllä luotuja kuvia sekä deepfake-materiaalia.
Valeuutisissa on esimerkiksi väitetty, että Ranska haluaa vetää Armenian sotaan Venäjän kanssa.
Katso videolta, kuinka Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova nimittää väitteitä Venäjän sekaantumisesta Armenian asioihin ”kieroutuneiksi”:
– Tavoitteena näyttää olevan heikentää luottamusta Armenian instituutioihin, mustamaalata Armenian pyrkimyksiä luoda yhteyksiä länsimaihin ja avata poliittista tilaa Kreml-myönteisemmille toimijoille”, sanoivat Deutsche Wellelle tutkijat Sopo Gelava ja Givi Gigitashvili Digital Forensics Research Labista (DFRLab), joka tekee avoimen lähdekoodin tutkimusta.
Disinformaatio ja misinformaatio ovat iso ongelma Armeniassa, koska maan medialukutaito on alhainen. Se tekee maasta helpon kohteen valheellista tietoa levittäville tahoille.
Venäläisen tutkivan journalismin verkkosivuston The Insiderin mukaan Kremliä tukevat disinformaatioverkostot aloittivat voimakkaan Armenian vaaleihin vaikuttamiseen pyrkivän kampanjan jo lokakuussa.
Varsinkin armenialaisten nuorten joukossa on paljon epävarmoja äänestäjiä, jotka eivät mielipidekyselyn mukaan olleet vielä toukokuussa päättäneet, keitä aikovat äänestää.
Venäjä on kiistänyt yrittäneensä vaikuttaa Armenian asioihin.
EU tukee Armeniaa
Torstaina EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Armenian pääministerin Nikol Pašinjanin.
Von der Leyen sanoi, että Venäjä käyttää taloussuhteita poliittiseen painostukseen ja sen vuoksi EU pysyy Armenian tukena.
Von der Leyen lupasi alustavasti 50 miljoonaa euroa taloudellista tukea. Osana apupakettia EU aikoo tuoda kukkia Armeniasta.